Julkaistu ainoastaan pdf-muodossa

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista - Tutkimus kävijöiden kokemista vaikutuksista

Kaikkonen Hannu, Virkkunen Veikko, Kajala Liisa, Erkkonen Joel, Aarnio Martti, Korpelainen Raija
Metsähallitus, Vantaa, 2014

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 208
Ulkoasu: 65 s.

Kieli: suomi, englanti

ISSN-L: 1235-6549
ISBN: 978-952-295-077-2 (pdf)

Tiivistelmä:

Tämä on ensimmäinen suomalainen tutkimus, jossa on selvitetty suojelualueilla käyntien vaikutuksia kävijöiden kokemaan sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Tutkimusraportissa kuvataan kävijöiden kokemia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia neljällä luonnonsuojelualueella Suomessa ja arvioidaan mittareiden käyttökelpoisuutta ja luotettavuutta sekä menetelmien kehittämistarpeita.

Tutkimusaineisto kerättiin kesäkaudella 2013 Kevon luonnonpuistossa sekä Kurjenrahkan, Patvinsuon ja Repoveden kansallispuistoissa kaksivaiheisena kyselynä. Ensimmäinen vaihe toteutettiin kävijätutkimuksen yhteydessä lyhyenä maastokyselynä ja toinen vaihe samoille henkilöille laajana luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia koskevana kyselynä (LTH-kysely) internetin kautta. Terveysvaikutusten lisäksi LTH-kyselyssä selvitettiin kävijöiden suhdetta suojelualueeseen, liikuntatottumuksia, fyysisiä ominaisuuksia, luontosuhdetta sekä luontokäynnin vaikutuksia mukana olleisiin alle 15-vuotiaisiin lapsiin.

Puistossa käynnillä havaittiin olevan positiivisia vaikutuksia erityisesti mielialaan ja psyykkiseen hyvinvointiin ja käynti koettiin elvyttävänä. Vaikutukset psyykkiseen hyvinvointiin kestivät myös pisimpään, erityisesti niissä kohteissa, joissa viivyttiin pidempään.

Naiset kokivat sekä psyykkisen että fyysisen hyvinvointinsa lisääntyneen käynnin yhteydessä useammin kuin miehet. Psyykkinen hyvinvointi lisääntyi enemmän niillä, jotka yöpyivät puistokäynnin aikana ja jotka olivat tyytyväisiä elämäänsä yleensä. Fyysinen hyvinvointi lisääntyi enemmän niillä, jotka olivat normaalipainoisia, toteuttivat liikuntasuosituksia, kulkivat maastokäynnillä pidempiä matkoja ja yöpyivät puistokäynnin aikana. Tulosten perusteella luonnossa liikkuminen soveltuu myös tavoitteelliseen liikuntaan. Ryhmässä liikkuneilla oli yli kaksinkertainen todennäköisyys saada myönteisiä vaikutuksia sosiaaliseen hyvinvointiinsa verrattuna niihin, jotka tulivat puistoon yksin. Aikuisten arvioinnin mukaan lapset nauttivat luonnossa olemisesta ja yhdessäolosta, tunsivat liikkumisen riemua, oppivat uusia taitoja ja saivat myönteisiä kokemuksia itsensä toteuttamisesta ja mielikuvituksensa ja luovuutensa kehittämisestä.

Tämä tutkimus vahvistaa aiempien, muilla kuin suojelualueilla tehtyjen tutkimusten tuloksia luontoympäristön elvyttävästä ja aktivoivasta vaikutuksesta.

Kävijätutkimuksen yhteydessä toteutettava maastokysely on käyttökelpoinen mittari kävijöiden kokemien terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointiin.

 
a208

Sähköinen julkaisu:

a208.pdf (1.6 MB)