Julkaistu ainoastaan pdf-muodossa

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta - tarkastelussa metsästäjät ja kalastajat

Kaikkonen Hannu, Rautiainen Mikko
Metsähallitus, Vantaa, 2014

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 209
Ulkoasu: 30 s.

Kieli: suomi

ISSN-L: 1235-6549
ISBN: 978-952-295-078-9 (pdf)

Tiivistelmä:

Tässä tutkimuksessa selvitettiin Metsähallituksen lupa-asiakkaiden metsästys- ja kalastusmatkoilla kokemia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen tutkimus, jossa arvioidaan metsästyksen ja kalastuksen vaikutuksia sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Selvitys tehtiin kansallispuistokävijöille suunnatun hyvinvointivaikutustutkimuksen rinnalla.

Tutkimuksen kohteena olivat valtion alueille metsästys- tai kalastusluvan vuonna 2013 hankkineet henkilöt. Tutkimusaineisto kerättiin Internet-kyselyllä. Metsästys- tai kalastusmatkalla koetun hyvinvoinnin mittaamista koskevat kysymykset olivat vastaavia kuin kansallispuistokävijöille suunnatussa maastokyselyssä. Lisäksi tarkasteltiin pienriistanmetsästäjien vuonna 2013 maastossa kulkemia kilometrejä saalispalautteista koostetusta aineistosta.

Tulosten perusteella metsästys- ja kalastusmatkat tuottavat ihmisille sosiaalisia, psyykkisiä ja fyysisiä hyvinvointivaikutuksia. Etenkin psyykkinen hyvinvointi lisääntyi. Metsästäjien hyvinvoinnin lisääntyminen oli jonkin verran suurempaa kuin kalastajilla.

Matkan kesto lisäsi koettuja hyvinvointivaikutuksia ja suurin hyvinvoinnin lisäys koettiin 8–14 vuorokauden mittaisilla matkoilla. Naisten kokemien hyvinvointivaikutusten lisääntyminen oli keskimäärin miehiä suurempaa. Ikäryhmä 25–44-vuotiaat kokivat hyvinvoinnin nuorempia ja vanhempia voimakkaammin. Seurueessa matkanneet arvioivat hyvinvoinnin yksin matkustaneita korkeammiksi. Hyvinvointivaikutukset olivat suuremmat pohjoisen laajoilla metsästysalueilla sekä luonnonkaloja kalastettaessa.

Saalispalautteiden perusteella kanalinnunmetsästäjät liikkuivat keskimäärin 8,1 kilometriä metsästyspäivän aikana. Kuljettu matka oli keskimäärin pidempi Pohjois-Suomessa. Metsästäjien päivittäinen liikunta ylittää reilusti minimiliikuntasuositukset, joskin kysely ei anna vastausta siihen, jatkuuko aktiivisuus myös arjessa metsästysmatkan ulkopuolella.

Tämä selvitys vahvistaa aiempien tutkimusten tuloksia luonnon elvyttävästä ja aktivoivasta vaikutuksesta. Koettuja hyvinvointivaikutuksia mittaavat kysymykset ovat käyttökelpoinen työkalu metsästäjien ja kalastajien kokemien terveys- ja hyvinvointivaikutusten mittaamiseen.

 
a209

Sähköinen julkaisu:

a209.pdf (6.2 MB)