We use cookies to ensure that we give you the best experience and to track your use of the website. If you continue without changing your settings, we'll assume that you are happy to receive all cookies on the website. Read more

x
Move straight to content
New

Suomen kansallispuistojen virkistyskäyttö 2000-2019


Author: Konu Henna, Neuvonen Marjo, Mikkola Jarmo, Kajala Liisa, Tapaninen Matti, Tyrväinen Liisa

Publisher: Metsähallitus , Vantaa , 2021

Publisher serie: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 236


Layout: 131 s.


Language: suomi


ISSN-L: 1235-6549

ISBN: 978-952-377-024-9 (pdf)

Summary:

Kansallispuistojen suosio virkistys- ja matkakohteina on lisääntynyt viime vuosikymmenien aikana. Kansallispuistokäyntien määrä on kasvanut vuoden 2000 vajaasta miljoonasta käynnistä (0,83 milj.) 3,2 miljoonaan käyntiin vuonna 2019. Samana ajanjaksona puistojen lukumäärä kasvoi 30:stä 40:een ja niiden yhteispinta-ala laajeni sekä uusien puistojen perustamisen myötä että vanhojen puistojen laajennusten vaikutuksesta. Suosion kasvuun ovat vaikuttaneet kysynnän trendit, kuten kaupungistuminen ja lisääntynyt tietoisuus luonnon hyvinvointivaikutuksista, sekä kansallispuistobrändin vahvistuminen ja kansallispuistojen kiinnostavuuden kasvu matkakohteena. Kasvaneet kävijämäärät lisäävät myös alueiden hoidon tarvetta, jonka vuoksi on tärkeää seurata puistojen käyntimääriä ja käyttötapoja sekä ympäristö- ja luontoarvojen muutoksia myös laadukkaiden luontokokemusten turvaamiseksi.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kansallispuistokävijöiden profiilia kahdenkymmenen vuoden ajanjakson aikana. Tutkimuksen keskiössä ovat ajalliset muutokset kansallispuistokävijöiden profiilissa demografisten tekijöiden, kansallispuistokäyntiin liittyviin tekijöiden, kävijätyytyväisyyden, vierailun motiivien ja harrastettujen aktiviteettien suhteen. Muutoksia tarkastellaan koko aineiston lisäksi vielä tarkemmin neljässä eri puistoluokassa, koska puistot eroavat merkittävästi toisistaan sijaintinsa, saavutettavuutensa ja palvelurakenteensa vuoksi.

Metsähallituksen Luontopalvelut on vuodesta 2000 lähtien kerännyt vakioidun kävijäseurantamenetelmän avulla tietoa kansallispuistojen ja muiden hallinnassaan olevien alueiden suojelu- ja retkeilyalueiden kävijöistä. Tutkimuksessa käytettävä aineisto kerättiin Suomen kansallispuistoissa vuosina 2000–2019 vakioidulla kyselytutkimusmenetelmällä. Kaikkiaan aineistossa on 47 647 vastausta 96 kävijätutkimuksesta, joita on toteutettu kaikissa 40 kansallispuistossa. Tässä raportissa tarkastellaan pääasiassa pitkän aikavälin suhteellisia muutoksia kansallispuistojen käytössä. Käyntimäärien merkittävästä kasvusta johtuen havaitut muutokset liittyvät huomattavasti suurempaan määrään kansallispuistokävijöitä tarkastelujakson loppuvaiheessa kuin alussa.

Tulokset osoittavat, että kansallispuistokävijöiden profiili on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana. Demografisissa muutoksissa näkyy erityisesti naisten osuuden sekä iäkkäämpien kävijöiden osuuden kasvu tarkasteltavalla ajanjaksolla. Käyntiin liittyvissä tekijöissä muutosta voi havaita esimerkiksi päiväkävijöiden ja yöpyjien suhteellisissa osuuksissa, ja myös yksin puistossa vierailevien osuus on kasvanut ja viipymän kesto lyhentynyt. Kansallispuistojen kävijätyytyväisyys on pysynyt hyvällä tasolla koko 20 vuoden ajan, vaikka häiriön kokemukset ovatkin hieman lisääntyneet käyntimäärien kasvaessa. Tärkeimmät kansallispuistossa käynnin motiivit, luonnon kokeminen, maisemat, rentoutuminen, poissa melusta ja saasteista oleminen ja henkinen hyvinvointi, ovat pysyneet samoina vuosien saatossa. Merkitystään ovat kasvattaneet yhdessäolo oman seurueen kanssa, mahdollisuus olla yksin, henkinen hyvinvointi ja kuntoilu. Retkeily, luontoharrastukset ja luonnosta nauttiminen ovat kävijöille edelleen tärkeitä aktiviteetteja kansallispuistokäynnillä. Käyttäjäkunnan kasvaessa ja monipuolistuessa 20 vuoden aikana on myös puistoaktiviteettien kirjo laajentunut.

Raportti osoittaa, että jatkuvan ja systemaattisen kävijäseurannan avulla voidaan tehdä laajoja, koko maan kansallispuistokäynteihin liittyviä luonnon virkistyskäytön ja kävijätrendien tarkasteluja. Kävijäseurantatietoa ja trendianalyysiä voidaan hyödyntää myös tulevan kehityksen ennakoinnissa. Pitkän ajanjakson tarkastelu lisää myös ymmärrystä kansallispuistoelämyksen luonteesta ja kävijöiden odotusten muutoksista. Kansallispuistojen käyntimäärissä ja kävijäprofiileissa tapahtuneiden muutosten peilaaminen samalla ajanjaksolla tehtyihin hoidon ja käytön ratkaisuihin, viestintään, markkinointiin ja sidosryhmätyöhön tuottaa arvokasta tietoa erilaisten kehittämistoimien vaikutuksista.

Updated 27.12.2021