Tekijä Metsähallitus
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2010
Sivut 89 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 68
ISSN-L 1796-2943
ISBN 978-952-446-742-1 (pdf)
Tiivistelmä

Suunnitelma koskee Posion kunnassa sijaitsevaa Korouoman–Jäniskairan Natura 2000 -aluetta, jonka pinta-ala on kokonaisuudessaan 9 376 ha. Kohteeseen sisältyy perustettu lehtojensuojelualue, joka muodostuu kolmesta erillisestä osa-alueesta (yhteensä 71 ha). Loppu on osittain vanhojen metsien ja osaksi harjujensuojeluohjelma-aluetta. Vanhojen metsien suojeluohjelmakohteet käsittävä osuus suunnittelualueesta (6 841 ha) on tarkoitus perustaa lakisääteiseksi luonnonsuojelualueeksi, johon myös olemassa oleva lehtojensuojelualue yhdistetään. Suurin osa harjujensuojeluohjelmakohteesta suojellaan maa-aineslailla; osa siitä kuuluu myös vuonna 1981 perustettuun Korouoman virkistysmetsään.

Alueen suojelullinen arvo liittyy erityisesti Korouoman rotkolaaksoon, joka on Suomen oloissa ainutlaatuinen luonnonmuodostuma jyrkkine kallioseinämineen. Rotkolaakson ohella harjut ja dyynit ovat arvokkaita suojelukohteita. Alueella on tärkeä merkitys myös luonnonmetsien, lehtojen, kallioiden ja niittyjen suojelukohteena.

Maisemiensa ansiosta Korouoman alue on Posion kunnan tärkeimpiä luontomatkailukohteita. Käyntimäärä on viime vuosina ollut kasvussa, ja nykyisin sen arvioidaan olevan noin 30 000/vuosi. Omatoimisen retkeilyn lisäksi alueella on mahdollista harrastaa myös ohjattuja aktiviteetteja, kuten kallio- ja jääkiipeilyä. Korouoman rotkolaakson ympäristössä on runsaasti retkeilijöitä palvelevia taukopaikkarakenteita ja yhteensä noin 40 km retkeilyreitistöä. Paikoitellen käyttö on aiheuttanut maaston kulumista, ja myös rakenteet ovat jo osittain vanhentuneita. Kulumiselle herkkiä paikkoja on syytä kestävöidä, ja tarvittaessa ohjata kävijöiden liikkumista tehokkaammin. Vanhat rakenteet vaativat peruskorjausta.

Hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on varmistaa alueen käytön kestävyys ja luontoarvojen säilyminen kasvavien kävijämäärien aiheuttamista paineista huolimatta. Reittien kestävöinnin ja rakenteiden peruskorjauksen lisäksi käytön kestävyyttä parannetaan myös selkeällä alueen käytön vyöhykkeistämisellä, joka tuo mm. liikkumisrajoituksia tietyille kohteille sulan maan aikana. Pääsääntöisesti alueen virkistyskäyttömahdollisuudet säilyvät kuitenkin nykyisen kaltaisina.