Julkaistu ainoastaan pdf-muodossa

Vätsärin erämaan hoito- ja käyttösuunnitelma

Metsähallitus
Metsähallitus , Vantaa , 2008

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 41
Ulkoasu: 143 s.

Kieli: suomi

Muut kieliversiot: saame

ISSN-L: 1796-2943
ISBN: 978-952-446-608-0 (pdf)

Tiivistelmä:

Erämaalain (62/1991) mukaisesti Metsähallitus on laatinut Vätsärin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman, jolla pyritään alueen erämaaluonteen säilyttämiseen, luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin turvaamiseen sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseen.

Erämaa-alueen hoidon ja käytön seurantaan esitetään pysyviksi tarkoitettujen päätösten sijaan pysyvää prosessia. Tämä tarkoittaa sitä, että suunnitelma tulee tarkistaa 10–15 vuoden välein tai useamminkin, ja tämän tarkistuksen tulee tapahtua osallistavan suunnittelun periaatteella. Kuitenkin suunnitelman päälinjat – kuten esimerkiksi vyöhykkeistäminen ja siihen perustuva maankäytön ohjaus – on tarkoitettu mahdollisimman pysyviksi päätöksiksi.

Vätsärin erämaa-alue on Suomen viidenneksi suurin lakisääteinen erämaa-alue, pinta-alaltaan lähes 156 000 ha. Vätsäri on suhteellisen vaikeasti tavoitettava alue. Syynä alueen syrjäisyyteen ovat ennen kaikkea Inarijärvi pitkine vuonoineen, Norjan ja Venäjän rajat, vaikeahko maasto sekä tiettömyys.

Vätsärin erämaan ydin kuuluu mäntymetsäalueeseen. Erämaan eteläosan, Kessin, männiköistä on poistettu suurimmat puut 1920-luvun poimintahakkuissa. Suunnitelman Metsätalous-luvun kohtaa, joka koskee puustoa sekä sen hoitoa ja käyttöä, ympäristöministeriö ei vahvistanut sellaisenaan, vaan tekstin korvaa hoito- ja käyttösuunnitelman päivitysliitteen uusi esitys. Esityksessä linjataan, että Vätsärin erämaa-alueelta ei hakata eikä myydä puuta metsäteollisuuden tarpeisiin. Kotitarvepuuta voidaan myydä suunnitelman linjausten mukaisesti alueen asukkaille ja mökkiläisille.

Vätsäri ei ole asumaton kaira. Vätsärin erämaa-alueen sisällä, pääosin siellä olevilla yksityismailla, on pitkälti toista sataa asuinrakennusta. Yksityismaat eivät kuulu erämaa-alueeseen. Suurin osa rakennuksista on kausiluonteisessa käytössä.

Alueen suurimmat paliskunnat ovat Paatsjoki ja Vätsäri. Muddusjärven paliskunnan kaakkoisosa kuuluu erämaahan, samoin kaistale Näätämön paliskuntaa.

Kotitarve- ja ammattikalastus keskittyy Inarijärvelle. Talviaikana kalastetaan myös sisämaan järvillä. Metsästys keskittyy Inarijärven rantamaihin. Vätsärin alueelta pyydetään lähinnä metsoa, riekkoa ja hirveä.

Virkistyskäyttäjät ja luontomatkailijat liikkuvat pääosin Inarijärvellä ja sen rantamaissa tukeutuen yksityisiin kämppiin ja Metsähallituksen huoltamiin tupiin. Vaeltajia on vähän; yleensä he kulkevat Paatsjoen tien päästä Sevettijärvelle.

Lisätietoja:

Julkaistu myös pohjoissaameksi Váhčira meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána (Sarja C 42).

Päivitetty 28.06.2012  
c41

Sähköinen julkaisu:

c41.pdf (5.7 MB )