Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Isojärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011


Tekijä: Mäkelä Meri-Hilkka

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2012

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 162


Ulkoasu: 65 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-8983

ISBN: 978-952-446-959-3 (pdf)

Tiivistelmä:

Päijänteen länsipuolisille seuduille ominaista metsäistä vuorimaata suojeleva, vuonna 1982 perustettu Isojärven kansallispuisto sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, Kuhmoisten kunnassa. Vuonna 2011 pinta-alaltaan 22 km2:n suuruisen puiston käyntimäärä oli 10 274.

Isojärven kansallispuiston kävijätutkimuksen aineisto kerättiin 15.4.–18.10.2011. Tutkimuksella selvitettiin puiston nykyinen kävijärakenne ja käyntien alueellinen ja ajallinen jakautuminen. Lisäksi kartoitettiin kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä puiston palvelurakenteista, hoidosta ja kehittämistarpeista sekä tarkasteltiin kävijöiden rahankäyttöä ja sen paikallistaloudellisia vaikutuksia.

Kansallispuiston kävijöistä valtaosa oli kotimaisia matkailijoita, jotka saapuivat puistoon Etelä-Suomen alueelta, erityisesti Pirkanmaalta, Keski-Suomesta ja pääkaupunkiseudulta. Paikallisia, lähialueen asukkaita, oli puiston kävijöistä vajaa viidennes. Erityisesti puisto veti lähialueen kesäasukkaita. Eniten kävijöitä olikin vilkkaana lomakautena kesä-, heinä- ja elokuussa. Kävijöistä 6 % oli ulkomaalaisia.

Yleisimmin kansallispuistossa vierailtiin perheenjäsenten kanssa, 2–5 hengen seurueissa. Puisto veti erityisesti nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä kävijöitä. Suosituin käyntikohde oli Heretty opastuspisteineen. Kävijöistä 40 % yöpyi puistossa, 60 % oli päiväretkellä. Päiväkävijät viettivät puistossa tyypillisesti kolme tuntia, yöpyjät noin vuorokauden. Puistossa harrastettiin eniten kävelyä, luonnon tarkkailua, eväsretkeilyä ja retkeilyä. Merkittävimpiä syitä tulla Isojärven kansallispuistoon olivat luonnon kokeminen, maisemat, rentoutuminen sekä pääsy pois melusta ja saasteista.

Kävijät olivat tyytyväisiä puiston palveluihin ja heidän odotuksensa kansallispuistovierailua kohtaan täyttyivät hyvin. Eniten kiiteltiin tulentekopaikkoja ja laavuja, niillä olevia polttopuita, reittien opastetauluja, polkuviitoituksia, pysäköintipaikkoja ja polkureitistöä. Kehitettävää kävijät kokivat olevan yrittäjien tuottamissa palveluissa, lähialueen tiestössä ja maantienvarsien opastuksessa. Lisäksi puiston sisälle toivottiin lisää maasto-opasteita. Isojärven kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat reilut 0,1 miljoonaa euroa ja kaksi henkilötyövuotta.

Edellinen kävijätutkimus alueella tehtiin vuonna 2005. Sen jälkeen puiston kävijämäärä on hieman kasvanut ja sen palveluvarustusta on lisätty. Uusi tutkimus osoitti ulkomaisten kävijöiden osuuden nousseen. Aiempaa suurempi osa kävijöistä yöpyi puistossa, erityisesti telttailun suosio oli kasvanut.

Nyt toteutettu kävijätutkimus antoi mahdollisuuden vertailla eri keruumenetelmin saatuja vastauksia. Sillä, saatiinko vastaukset haastattelijan avulla vai jatkuvan keruun pisteiltä, huomattiin olevan vaikutusta mm. kävijärakennetta, käynnin kestoa ja vierailukohteita koskeviin tuloksiin. 

Päivitetty 28.06.2012
b162

Sähköinen julkaisu:

b162.pdf (2.4 MB)