Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Salamajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011


Tekijä: Mansikkaviita Riikka

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2012

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 163


Ulkoasu: 66 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-8983

ISBN: 978-952-446-958-6 (pdf)

Tiivistelmä:

Salamajärven kansallispuisto perustettiin vuonna 1982 Kivijärven, Kinnulan ja Perhon kuntien alueille. Pinta-alaltaan 62 km2:n laajuista kansallispuistoa luonnehditaan eteläisen Suomen laajimmaksi erämaa-alueeksi. Suojelukokonaisuutta laajentavat kansallispuistoon rajautuva Salamanperän luonnonpuisto ja läheinen Kirkkonevan–Juurikkasuon soidensuojelualue. Salamajärvellä vieraili vuonna 2011 yli 13 000 kävijää.  

Kävijätutkimuksen aineisto kerättiin Salamajärvellä 15.4.–15.10.2011. Tutkimuksessa selvitettiin kävijöiden viipymää alueella, harrastuksia, virkistysmotiiveja, kävijärakennetta, mielipiteitä palveluista, odotusten täyttymistä ja rahankäyttöä. Kävijöiden rahankäytön perusteella laskettiin virkistyskäytön paikallistaloudellisia vaikutuksia. Lisäksi selvitettiin kalastajien mielipiteitä kansallispuistossa sijaitsevan Koirajärvien virkistyskalastusalueen uusista kalastusjärjestelyistä.

Yli puolet kävijöistä (61 %) yöpyi kansallispuistossa. Yöpyjät viipyivät alueella keskimäärin 2,4 vuorokautta ja päiväkävijät viisi tuntia. Vastaajien keski-ikä oli noin 40 vuotta. Yleisimmin kävijät saapuivat puistoon 2–5 hengen ryhmässä. Seurue koostui useimmiten oman perheen jäsenistä, ystävistä tai seurustelukumppaneista. Matkan ainoa tai tärkein kohde Salamajärvi oli kolmelle neljästä vastaajasta. Kävijät tulivat puistoon useimmiten Jyväskylän ja Kokkolan seuduilta, puiston lähialueelta sekä pääkaupunkiseudulta. Kävijöistä 4 % oli ulkomaalaisia.

Tärkeimmät syyt Salamajärven kansallispuistossa vierailemiseen olivat luonnon kokeminen, rentoutuminen ja maisemien ihailu. Suosituimmat harrastukset olivat kävely, luonnon tarkkailu ja retkeily. Naisten tärkein harrastus oli retkeily ja miesten vaellus.  

Kävijöiden odotukset luonnonympäristöstä, harrastusmahdollisuuksista, reiteistä ja rakenteista täyttyivät hyvin. Palveluista tyydyttivät parhaiten polttopuuhuolto, tulentekopaikat ja laavut sekä polku- ja latuviitoitukset. Tyytymättömimpiä oltiin alueen tiestöön.

Salamajärven kansallispuiston edellinen kävijätutkimus tehtiin hoito- ja käyttösuunnittelun yhteydessä vuonna 2005. Edellisen tutkimuksen jälkeen puiston opastusjärjestelyjä ja rakenteita on parannettu ja retkeilyreittejä on uudistettu metsäpeurateemaa hyödyntäen. Virkistyskalastusjärjestelyjä on muutettu siten, että vuonna 2008 kiellettiin rannalta kalastus Koirasalmen läheisyydessä ja 2009 Koirajärviin alettiin istuttaa kirjolohen sijasta taimenta. Kalastuksen suosio on hieman laskenut edellisen kävijätutkimuksen laatimisen jälkeen.

Vierailijat käyttivät käyntikerrallaan rahaa kansallispuistossa ja sen lähialueella keskimäärin 32 euroa. Salamajärven kansallispuistossa vierailevien paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat vuonna 2011 noin 4 henkilötyövuotta ja lähes 0,3 miljoonaa euroa. 

Päivitetty 28.06.2012
b163

Sähköinen julkaisu:

b163.pdf (2.7 MB)