Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2011


Tekijä: Ellä Antti-Matti

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2012

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 164


Ulkoasu: 44 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-8983

ISBN: 978-952-446-960-9 (pdf)

Tiivistelmä:

Vuonna 1993 perustettu Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto sijaitsee Länsi-Suomessa, Kokemäen, Huittisten ja Sastamalan kuntien alueella. Kansallispuisto on pinta-alaltaan 27 km2. Vuosittain puistoon tehdään noin 8 500 käyntiä.

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kävijätutkimuksen aineisto kerättiin 18.4.–30.9.2011 ja vastauksia saatiin yhteensä 281 kappaletta. Tutkimuksessa selvitettiin mm. kansallispuiston kävijärakennetta, vierailujen alueellista jakautumista ja kävijöiden mielipiteitä kansallispuistosta, sen palveluista ja luonnosta. Lisäksi kansallispuiston vieraiden aikaansaamia paikallistaloudellisia vaikutuksia pyrittiin selvittämään kävijöiden rahankäytön perusteella.

Kaikista vastanneista kotimaisia matkailijoita oli 57 %, paikallisia, puiston lähialueen kunnissa asuvia 39 % ja ulkomaalaisia 4 %. Kävijöistä 95 % saapui puistoon ainoastaan päiväksi. Alueelle saavuttiin useimmiten perheenjäsenten seurassa, 2–5 henkilön ryhmissä. Kansallispuistossa haluttiin kokea alueen luonto, katsella maisemia ja tutustua alueen linnustoon. Myös yhdessäolo oman seurueen kanssa oli tärkeää. Kansallispuistossa harrastettiin pääasiassa kävelyä, luonnon ja lintujen tarkkailua sekä eväsretkeilyä.

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto vastasi hyvin kävijöiden ennakko-odotuksia. Eritoten reittien ja rakenteiden laatua ja turvallisuutta kiiteltiin. Kehittämistä löydettiin eniten yrittäjien tarjoamista palveluista.

Edellinen ja samalla ensimmäinen kävijätutkimus Puurijärven ja Isonsuon kansallispuistossa tehtiin vuonna 2005. Tämän jälkeen kansallispuiston palvelurakenteiden määrää on kasvatettu huomattavasti, puistoon on rakennettu esimerkiksi kaksi uutta lintutornia. Puurijärven kunnostus, eteläpään pohjapato ja vedennosto ovat olleet näkyviä, yleisöäkin kiinnostavia toimenpiteitä, joilla on lisätty Puurijärven arvoa linnustonsuojelualueena ja lintuharrastuskohteena. Vuonna 2011 puistossa vierailikin lintuharrastajien lisäksi mm. lintuveden kunnostuksesta kiinnostuneita retkeilijöitä. 

Lisätietoja:

Edellinen kävijätutkimus on tehty vuonna 2005 (Sarja B 85)

Päivitetty 28.6.2012