Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Iijoen kunnostettujen jokien kalataloudellinen seuranta vuosina 2000-2004


Tekijä: Luhta Pirkko-Liisa, Moilanen Eero

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2006

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 77


Ulkoasu: 81 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-8983

ISBN: 952-446-468-3 (painettu), 952-446-469-1 (pdf)

Tiivistelmä:

Iijoen vesistöalueella on kunnostettu entisiä uittojokia vuodesta 1988 lähtien. Alueelliset ympäristökeskukset ovat kunnostaneet 20 jokea ja yhteensä noin 320 koski- ja virta-aluetta. Kunnostukset jatkuvat edelleen. Metsähallitukselle on määrätty uittosääntöjen kumoamisten yhteydessä velvoite istuttaa kunnostetuille koskialueille lähinnä taimenta ja harjusta viiden vuoden ajan sekä tarkkailla näiden istutusten tuloksellisuutta.

Tämä on kolmas seurantaraportti uittovelvoiteistutusten tuloksista. Seurantamenetelminä ovat olleet kalastuskirjanpito, kalamerkinnät, kalanäytteiden kerääminen ja sähkökoekalastukset, joita tehdään noin 80 koealalla.

Istutukset kunnostetuille koskialueille ovat luonteeltaan kotiutusistutuksia ja niissä käytetään pääasiassa 1- ja 2-vuotiaita taimenia ja 1-kesäisiä harjuksia. Raatejoesta löytyi alkuperäinen taimenkanta ennen kunnostusta, sinne ei kunnostuksen jälkeenkään istuteta vierasta taimenta kannan sekoittumisen takia.

Vuosikymmeniä perattuina olleiden jokien kunnostuksissa kalojen elinympäristö muuttuu. Kalaston kotiutuminen vaatii pohjakasvillisuuden ja eläimistön palautumisen lisäksi valveutuneisuutta ja vastuuta kalastajilta ja kalavesien omistajilta. Kunnostettuihin koskiin istutettujen taimenen- ja harjustenpoikasten menestyminen vaatii kalastusjärjestelyjä, joiden avulla kunnostuksesta toipuva joki ja kotiutetut kalat saavat mahdollisuuden elpyä, kasvaa ja aloittaa luontaisen lisääntymisen.

Tämän tarkkailujakson alkuun mennessä ensimmäisistä kunnostuksista on kulunut kymmenen vuotta. Sinä aikana olosuhteet ja pohjakasvillisuus ovat yleensä palautuneet joessa siinä määrin, että voidaan tarkastella luontaisen lisääntymisen onnistumista. Harjus lisääntyy luontaisesti kaikilla tarkkailujoilla. Elintavoiltaan vaativamman taimenen luontainen lisääntyminen näyttää kunnostusten jälkeen onnistuvan paremmin pienillä joilla, jossa suoja- ja lisääntymispaikkoja sekä poikasalueiksi sopivaa matalaa virta-aluetta on tarjolla suuria virtavesiä enemmän.

Päivitetty 14.10.2013
b77

Sähköinen julkaisu:

b77.pdf (663 KB)

Saatavissa painettuna

Hinta: 0 €

Tiedustelut ja tilaukset