Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Iijärven ja Irnijärven välisen alueen kunnostettujen jokien kalataloudellinen seuranta 1987-2006


Tekijä: Moilanen Eero, Luhta Pirkko-Liisa

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2009

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 119


Ulkoasu: 60 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-8983

ISBN: 978-952-446-743-8 (pdf)

Tiivistelmä:

Vesioikeuden määräämät koskikunnostukset Iijärven ja Irnijärven välisellä alueella tehtiin vuonna 1994. Kunnostuksista vastasi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus.

Metsähallitukselle on määrätty jokien uittosäännön kumoamisen yhteydessä velvoite istuttaa kunnostetuille koskialueille taimenia ja harjuksia sekä tarkkailla istutusten tuloksellisuutta viisi vuotta kunnostuksesta. Istutuksissa on käytetty pääasiassa 1- ja 2-vuotiaita taimenia ja 1-kesäisiä harjuksia. Tarkkailuvelvoitteen seurantamenetelminä ovat olleet kalastuskirjanpito, kalamerkinnät, kalakantanäytteet ja koskialueiden sähkökoekalastukset.

Iijärven ja Irnijärven välisen alueen kalakantojen velvoitehoidon tuloksia tarkkailtiin vuoteen 2002 saakka ns. yhteistarkkailuna Voimalohi Oy:n kanssa. Tuloksista on julkaistu aiemmin kaksi raporttia vuosilta 1981–1996 ja 1997–2001. Tässä raportissa esitetään vuosina 2002–2006 Iijärven–Kurjenjoen alueelta saadut seurantatulokset. Raportin tulokset perustuvat kalastuskirjanpitäjiltä vuosittain kerättyihin saalistietoihin ja kalastajien henkilökohtaisiin haastatteluihin. Lisäksi aineistona on käytetty mm. Poussunkosken kalastustiedustelua vuodelta 2003. Tuloksia on verrattu aiemmin julkaistuihin raportteihin.

Viimeisellä tarkkailujaksolla kirjanpitäjien kalastusaktiivisuus väheni ja pyyntitavat muuttuivat. Kalastuskirjanpitäjien tärkein pyyntivesistö oli Iijärvi. Muilla alueen järvillä kalastus hiipui, vaikka tärkeimpien lajien (muikku ja siika) saaliit eivät olisi antaneet siihen aihetta. Kalastus näytti myös erikoistuvan vain tietyn tai tiettyjen lajien pyynniksi: Poussunjärvellä siian, Soivionjärvellä muikun ja siian ja Raakunjärvellä hauen pyynniksi. Tarkkailuajan loppua kohti useimpien järvien särki- ja haukikannat vahvistuivat, ja siika- ja taimenkannat heikkenivät. Muikulla esiintyi lajille tyypillistä ajoittaista kannanvaihtelua.

Jokialueilla taimen ja harjus pyydettiin pääasiassa alamittaisina. Koskialueiden sähkökalastuksissa ei havaittu taimenen luontaista lisääntymistä. Jokien kova kalastuspaine sekä rauhoitusalueiden ja kalastusjärjestelyiden yms. puute eivät luoneet edellytyksiä taimenen luonnonkierron onnistumiselle. Myös harjuksen luonnontuotanto oli Kurjenkoskea lukuun ottamatta erittäin vähäistä.

Suuret muikkupitoiset järvet koskialueiden läheisyydessä mahdollistaisivat alueelle verrattain hyvät edellytykset taimenen luonnonkierrolle ja sitä kannattaisikin jatkossa yrittää hyödyntää. Onnistumisen edellytyksenä on kaikkien taimenen elinkierron kannalta tärkeiden vaiheiden toimivuuden varmistaminen ts. oikeat kalastusjärjestelyt jokien tärkeimmillä poikasalueilla ja järvien syönnösalueilla sekä panostus koskien kutualueiden riittävään määrään.

Päivitetty 15.10.2012
b119

Sähköinen julkaisu:

b119.pdf (3.8 MB)