Julkaistu ainoastaan pdf-muodossa

Pyhä-Luoston kansallispuiston kävijätutkimus 2009-2010

Nyman Reeta
Metsähallitus , Vantaa , 2012

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 174
Ulkoasu: 70 s.

Kieli: suomi

ISSN-L: 1235-8983
ISBN: 978-952-446-971-5

Tiivistelmä:

Pyhä-Luoston kansallispuisto perustettiin 1.3.2005 yhdistämällä vuonna 1938 perustettu Pyhätunturin kansallispuisto sekä Luoston alueen vanhojen metsien ja soidensuojelun kohteet. Kansallispuisto sijaitsee Keski-Lapissa Kemijärven, Pelkosenniemen ja Sodankylän kuntien alueella. Kansallispuiston pinta-ala on noin 143 km². Vuonna 2011 kansallispuiston käyntimäärä oli 118 500.

Kansallispuiston selkärangan muodostaa Pyhätunturilta Luostolle jatkuva tunturiketju, jonka reunamilla avautuvat laajat aapasuo- ja metsäalueet. Tunturijonoa katkovat syvät kurut, joista näyttävin on yli 200 m syvä Isokuru. Isokurun kautta kulkee Pyhä-Luoston kansallispuiston suosituin retkeilyreitti. Kurujen sekä avoimien tunturilakien eli kerojen vuorottelu muodostaa maisemaan laajan, hyvin tunnetun profiilin. Kurujen pohjilla on pienialaisia lehtoja ja puroja. Kerot ovat pääosin rakkakivikon peittämiä, pääkivilaji on kvartsiitti.

Pyhä-Luoston kansallispuistossa tehtiin kesällä 2009 ja talvikaudella 2010 kävijätutkimus, jolla selvitettiin alueen kävijärakennetta, kävijöiden harrastuksia, käytön alueellista ja ajallista jakautumista sekä kävijätyytyväisyyttä. Tutkimuksen tuloksia käytetään hyväksi alueen hoidon ja käytön suunnittelussa.

Vastauksista 88 % saatiin kesäkaudelta ja 12 % talvikaudelta. Vastaajista 38 % saapui Pyhä-Luoston kansallispuistoon heinäkuussa. Eniten vierailtiin Isokurussa, Karhunjuomalammella, Lampivaarassa (Ametistikaivoksella) sekä asiakaspalvelupisteessä Pyhätunturin luontokeskuksessa (kansallispuiston ulkopuolella, mutta on osa puiston palveluvarustusta). Päiväkävijöitä oli 94 % ja kansallispuistossa yöpyjiä 6 %. Vastaajien keski-ikä oli 49 vuotta. Ulkomaalaisten osuus vastanneista oli 6 %. Kotimaisia vierailijoita tuli eniten Helsingistä, Espoosta, Oulusta, Rovaniemeltä, Turusta, Tampereelta ja Vantaalta. Päiväkävijät viipyivät alueella keskimäärin kuusi tuntia ja yöpyjät noin kolme vuorokautta. Ensikertalaisia oli kävijöistä 43 %.

Tärkeimpiä syitä alueelle saapumiseen olivat maisemat, luonnon kokeminen ja rentoutuminen yhdessä oman seurueen kanssa ja oleminen poissa melusta ja saasteista. Suosituimmat harrastukset kansallispuiston alueella olivat retkeily, kävely, luonnon tarkkailu ja murtomaahiihto.

Kävijöiden odotukset täytti parhaiten luonnonympäristö. Palveluiden kohdalla oltiin tyytyväisimpiä autio- ja päivätupiin, maiseman vaihtelevuuteen sekä polku- ja latureitistöön. Pientä kritiikkiä saivat eniten osakseen yrittäjien tuottamat palvelut (esim. kahvilat ja ohjelmapalvelut), jätehuolto ja käymälät. Kokonaisuudessaan palvelujen määrään ja laatuun oltiin tyytyväisiä, ja valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi on 4,24 asteikolla 1-5.

Lisätietoja:

Sisältää englanninkielisen tiivistelmän.

Päivitetty 26.11.2012  
b174

Sähköinen julkaisu:

b174.pdf (1.8 MB )