Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Tiilikkajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012


Tekijä: Korkalainen Heikki

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2012

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 176


Ulkoasu: 51 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-8983

ISBN: 978-952-446-977-7 (pdf)

Tiivistelmä:

Vuonna 1982 perustettu Tiilikkajärven kansallispuisto sijaitsee Itä-Suomessa, Pohjois-Savossa, pääosin Rautavaaran kunnassa. Kansallispuiston pinta-ala on 34 km2. Vuosittain Tiilikkajärvellä vierailee yli 7 000 kävijää. Kävijöistä suurin osa, 92 %, on kotimaasta. Eniten kävijöitä saapuu kansallispuistoa lähinnä sijaitsevista suuremmista kaupungeista Iisalmesta, Kajaanista ja Kuopiosta.

Tiilikkajärven kansallispuiston kävijätutkimuksen aineisto kerättiin 25.6.–31.8.2012 ja lisäksi yhtenä hiihtotapahtumapäivänä talvella, 4.3.2012. Tutkimuksella selvitettiin puiston kävijärakennetta ja käytön alueellista jakautumista sekä kartoitettiin kävijöiden harrastuksia, kokemuksia ja mielipiteitä puiston hoidosta ja kehittämistarpeista. Lisäksi selvitettiin kävijöiden rahankäyttöä ja sen paikallistaloudellisia vaikutuksia.

Tärkeimpiä syitä saapua Tiilikkajärven kansallispuistoon olivat luonnon kokeminen, maisemat ja rentoutuminen. Kansallispuistossa harrastetuista toiminnoista suosituimmat olivat kävely, retkeily ja luonnon tarkkailu. Puistossa harrastettiin myös muun muassa melontaa, murtomaahiihtoa ja uintia.

Kävijöistä 73 % oli päiväkävijöitä ja noin neljännes yöpyi alueella. Suosituimmat käyntikohteet olivat Venäjänhiekka ja Uiton kämppä. Suurin kävijäryhmä oli 55–64-vuotiaat. Useimmiten puistoon saavuttiin 2–5 hengen ryhmässä, joka koostui oman perheen jäsenistä.

Kävijöiden odotukset täyttyivät kansallispuistokäynnillä hyvin. Käytettyjen palveluiden laatuun ja määrään oltiin tyytyväisiä. Erityisesti tulipaikat ja niiden polttopuut keräsivät kiitosta. Kansallispuistoa pidettiin myös erityisen siistinä ja hyvin huollettuna. Eniten kehitettävää olisi yrittäjien tuottamissa palveluissa ja lähialueen tiestössä. Lisäksi reittien pitkospuut saivat jonkin verran moitteita.

Edellinen kävijätutkimus tehtiin Tiilikkajärven kansallispuistossa kesällä 2004. Tuolloin alueella oli opastoimintaa, joka mahdollisti myös veneiden vuokrauksen. Tämän palvelun lopettaminen näkyi hieman laskeneena kävijätyytyväisyytenä. Myös jätepisteiden lopettaminen oli laskenut tyytyväisyyttä.

Tiilikkajärven kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat noin 130 000 euroa ja 2 henkilötyövuotta. 

Päivitetty 19.12.2012
b176

Sähköinen julkaisu:

b176.pdf (2 MB)