Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijätutkimus 2007


Tekijä: Hemmilä Timo

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2008

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 104


Ulkoasu: 48 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-8983

ISBN: 978-952-446-654-7 (pdf)

Tiivistelmä:

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto käsittää itäisimpien rannikkokuntien uloimman saariston. Puiston sata saarta ja luotoa sijaitsevat hajallaan laajalla, 60 km:n levyisellä merialueella, kaukana mantereesta ja asutuista saarista. Puiston maisemaa hallitsevat saariryhmät, joissa on melko suuriakin metsäisiä saaria. Useimmat Itäisen Suomenlahden kansallispuiston saaret ovat etelärannikolle tyypillisiä jyrkkärantaisia, tyrskyjen pieksemiä, metsättömiä kalliokareja.

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on tunnettu monipuolisesta linnustostaan ja sotahistoriastaan. Parhaan kuvan kansallispuistosta saa liikkumalla veneellä sen alueella. Puiston ainoa suojainen satama on Ulko-Tammiossa. Köliveneellä pääsee myös Mustaviiriin ja Suur-Pisiin.

Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen on ajankohtaista, ja siihen tarvitaan tietoa myös kansallispuiston käyttäjistä. Tämän vuoksi Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa tehtiin kävijätutkimus kesällä 2007. Tutkimuksella haluttiin selvittää erityisesti perustiedot kansallispuiston kävijöistä: kävijärakenne, kävijöiden harrastukset, käytön alueellinen ja ajallinen jakautuminen sekä kävijätyytyväisyys.

Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijäkysely toteutettiin 27.5.–13.8.2007. Arvioitu kävijämäärä oli tutkimusjakson aikana noin 17 000 kävijää. Ulko-Tammioon kävijät saapuivat veneillä eri puolille saarta, ja niinpä haastattelija joutui liikkumaan alueella ja keräämään vastauksia saaresta pois lähteviltä retkeilijöiltä. Osa aineistosta kerättiin kansallispuiston 25-vuotisjuhlaristeilyllä, joka tehtiin Kotkasta Ulko-Tammioon ja takaisin, osa taas lukittavien palautuslaatikoiden avulla. Lukittava palautuslaatikko oli Mustaviirissä, Kaunissaaressa, Haapasaaressa ja Suur-Pisissä.

Yleensä alueelle saavuttiin oman perheen kanssa merenrantapaikkakunnilta. Tärkeimmät syyt Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa vierailuun olivat maisemat, luonnon kokeminen, rentoutuminen sekä oleminen poissa melusta ja saasteesta. Tärkein harrastus oli luonnon tarkkailu ja toisena tuli historiaan tutustuminen.

Luonnonympäristö vastasi parhaiten kävijöiden ennakko-odotuksia, harrastusmahdollisuudet heikoimmin. Tutkimuksessa tiedustelluista asioista maaston roskaantuneisuus häiritsi Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa eniten. Kävijätyytyväisyyden osatekijöiden perusteella laskettu kävijätyytyväisyysindeksi kertoo, että Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijät olivat suhteellisen tyytyväisiä vierailuunsa alueella.

Päivitetty 20.06.2012
b104

Sähköinen julkaisu:

b104.pdf (1.1 MB)