Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijätutkimus 2012


Tekijä: Sutela Jussi

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2013

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 190


Ulkoasu: 61 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-8983

ISBN: 978-952-295-028-4 (pdf)

Tiivistelmä:

Vuonna 1982 perustettu Itäisen Suomenlahden kansallispuisto sijaitsee Kaakkois-Suomessa Pyhtään, Kotkan, Haminan ja Virolahden kuntien alueilla. Kansallispuiston maapinta-ala on n. 6,7 km2, käsittäen noin 100 saarta ja luotoa noin 60 km pitkällä alueella. Venäjän rajaan rajoittuvassa kansallispuistossa vieraili vuonna 2012 lähes 15 000 kävijää.

Kävijätutkimuksen aineisto kerättiin 30.4.–31.10.2012. Tutkimuksessa selvitettiin kävijöiden viipymää alueella, harrastuksia, virkistysmotiiveja, kävijärakennetta, mielipiteitä palveluista, odotusten täyttymistä ja rahankäyttöä. Kävijöiden rahankäytön perusteella laskettiin virkistyskäytön paikallistaloudellisia vaikutuksia.

Yli puolet kävijöistä (51 %) yöpyi kansallispuistossa. Yöpyjät viipyivät alueella keskimäärin 2,7 vuorokautta ja päiväkävijät 3,5 tuntia. Ylivoimaisesti suosituin käyntikohde oli Ulko-Tammio. Vastaajien keski-ikä oli 48 vuotta. Yleisimmin kävijät saapuivat puistoon 2–5 hengen ryhmässä. Seurue koostui useimmiten oman perheen jäsenistä ja ystävistä. Ensikertalaisia oli 36 % kävijöistä. Matkan ainoa tai tärkein kohde Itäisen Suomenlahden kansallispuisto oli kolmelle neljästä vastaajasta. Kävijät tulivat puistoon useimmiten puiston lähialueelta (Virolahti, Hamina, Kotka, Pyhtää, Loviisa) sekä pääkaupunkiseudulta. Kävijöistä 58 % oli kotimaisia matkailijoita, 40 % paikallisia asukkaita ja 2 % ulkomaalaisia.

Tärkeimmät syyt kansallispuistossa vierailemiseen olivat maisemien ihailu, luonnon kokeminen ja rentoutuminen. Suosituimmat harrastukset olivat kävely ja luonnon tarkkailu. Naisten tärkein harrastus oli luonnon tarkkailu ja miesten veneily.

Kävijöiden odotukset luonnonympäristöstä, harrastusmahdollisuuksista, reiteistä ja rakenteista täyt-tyivät hyvin. Eniten kävijöitä häirinnyt tekijä oli maaston roskaantuneisuus. Palveluista tyydyttivät parhaiten maisemien vaihtelevuus, tulentekopaikat, polttopuuhuolto, yleisökäymälät, SurffaaKaakkoon.fi-sivuston esittelyvideot, autiotuvat sekä yleinen turvallisuus ja siisteys. Tyytymättömimpiä oltiin alueen jätehuollon toteutukseen ja ohjaukseen.

Itäisen Suomenlahden kansallispuiston edellinen kävijätutkimus tehtiin hoito- ja käyttösuunnittelun yhteydessä vuonna 2007. Edellisen tutkimuksen jälkeen puistossa on siirrytty vuonna 2009 roskattomaan retkeilyyn ja lisäksi puiston palveluita ja rakenteita on parannettu EU-hankerahoituksen turvin. Nämä muutokset näkyvät vuoden 2012 kävijätutkimuksen tuloksissa.

Vierailijat käyttivät käyntikerrallaan rahaa kansallispuistossa ja sen lähialueella keskimäärin 54 euroa. Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset vuonna 2012 olivat noin 650 000 euroa ja 8 henkilötyövuotta.

Päivitetty 25.11.2013
b190

Sähköinen julkaisu:

b190.pdf (2.2 MB)