Julkaistu ainoastaan pdf-muodossa

Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013

Kia Olin
Metsähallitus , Vantaa , 2013

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 191
Ulkoasu: 70 s.

Kieli: suomi

ISSN-L: 1235-8983
ISBN: 978-952-295-032-1 (pdf)

Tiivistelmä:

Vuonna 1956 perustettu ja 1982 laajennettu Kevon luonnonpuisto sijaitsee Lapin maakunnassa, Utsjoen kunnassa. Luonnonpuisto on keskellä Paistunturin erämaa-aluetta. Kevon luonnonpuiston pinta-ala on 712 km2, ja se on Suomen suurin luonnonpuisto. Vuosittain Kevolla vierailee noin 5 000 kävijää, joista suurin osa on suomalaisia. Eniten kävijöitä saapuu suurista kaupungeista, erityisesti Helsingistä.

Kevon luonnonpuiston kävijätutkimuksen aineisto kerättiin 17.3.–19.9.2013. Maaliskuun loppupuolella puiston autiotuville ja telttailualueille sijoitettiin vastauslaatikot, joihin kävijät pystyivät omatoimisesti jättämään täytetyn kyselylomakkeen. Kävijöiden haastattelut aloitettiin heinäkuun alussa. Tutkimuksella selvitettiin luonnonpuiston kävijärakenne ja käytön alueellinen ja ajallinen jakautuminen sekä kartoitettiin kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä luonnonpuiston hoidosta ja kehittämistarpeista. Lisäksi selvitettiin kävijöiden rahankäyttöä ja sen paikallistaloudellisia vaikutuksia. Uutena tutkimuskohteena oli luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten kartoittaminen.

Eniten vierailijoita (35 % vastanneista) saapui Kevon luonnonpuistoon elokuussa. Suurimmalle osalle vastaajista (63 %) Kevo oli matkan ainoa tai tärkein kohde. Suosituimmat käyntikohteet olivat Ruktajärvi ja Fiellu, ja suosituinta lähtö reitille oli Sulaojalta. Kävijöiden keski-ikä oli 40 vuotta, ja suurin kävijäryhmä oli 25–34-vuotiaat. Kävijöistä 91 % oli yöpyjiä. He viipyivät alueella keskimäärin 3,9 vuorokautta ja päiväkävijät puolestaan keskimäärin 6,4 tuntia. Useimmiten puistoon saavuttiin 2–5 hengen ryhmässä, joka koostui ystävistä tai oman perheen jäsenistä. Kävijöistä 89 % oli suomalaisia, joiden lisäksi vierailijoita saapui lähinnä muualta Euroopasta, eniten Saksasta.

Tärkeimpiä syitä saapua Kevon luonnonpuistoon olivat maisemat, luonnon kokeminen, poissaolo melusta ja saasteista, rentoutuminen sekä henkinen hyvinvointi. Suosituimmat harrastukset luonnonpuistossa olivat retkeily, kävely, telttailu tai muu leiriytyminen maastossa, luonnonnähtävyyksien katselu ja luonnon tarkkailu.

Kävijöiden odotukset täyttyivät hyvin vierailulla luonnonpuistoon. Parhaiten odotuksia vastasi luonnonympäristö. Käytettyjen palveluiden laatuun ja määrään oltiin melko tyytyväisiä. Kiitosta keräsivät erityisesti puuhuolto tulipaikoilla, jätehuolto, autiotuvat, pysäköintipaikat, tulentekopaikat ja laavut sekä reitillä olevat portaat. Sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin koettiin lisääntyneen.

Kevon luonnonpuiston kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat noin 0,45 miljoonaa euroa ja 6 henkilötyövuotta.

Päivitetty 18.12.2013  
b191

Sähköinen julkaisu:

b191.pdf (4 MB )