Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Luontoympäristön terveys- ja hyvinvointivaikutusten taloudellinen arvottaminen


Tekijä: Vähäsarja Väinö

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2014

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 210


Ulkoasu: 76 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-6549

ISBN: 978-952-295-079-6 (pdf)

Tiivistelmä:

Luontoympäristön terveys- ja hyvinvointivaikutusten tutkimuksen rinnalle on viime vuosina noussut tarve selvittää näiden vaikutusten taloudellista merkitystä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puistovierailijoiden kokemien terveys- ja hyvinvointivaikutusten itsearvioitua euromääräistä arvoa. Analyysi perustui neljässä kansallis- ja luonnonpuistossa vuonna 2013 toteutettuihin kävijäkyselyihin. Paikan päällä täytettyjen lomakkeiden (n = 1 806) lisäksi osa vastaajista osallistui vierailun jälkeen täydentävään kyselyyn internetissä (n = 719).

Koettujen terveys- ja hyvinvointivaikutusten taloudellista arvoa tutkittiin käyttämällä regressioanalyysia (selitettävänä muuttujana koettu euromääräinen arvo), tutkimalla muuttujien välisiä korrelaatioita sekä testaamalla luokkien välisiä eroja keskiarvotesteillä.

Keskimäärin vastaajat arvioivat kokemansa terveys- ja hyvinvointivaikutukset 208 euron arvoisiksi (mediaani 100 €). Koettu arvo vaihteli puistokohtaisesti Kurjenrahkan kansallispuiston 96 eurosta Kevon 404 euroon. Vastaajien taustamuuttujilla ei kotikunnan sijaintia lukuun ottamatta ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta koettuun arvoon. Kotikunnan osalta tilastollisesti erittäin merkitsevä ero oli sillä, sijaitsiko vastaajan kotikunta vierailukohteen lähialueella vai ei. Lähialueelta kotoisin olleiden arviot taloudellisesta arvosta olivat keskimäärin pienempiä kuin kauempaa alueelle tulleiden.

Vierailuun liittyvistä muuttujista liikutut tunnit, liikutut kilometrit ja puistossa oleskeltu aika korreloivat positiivisesti ja tilastollisesti erittäin merkitsevästi koetun taloudellisen arvon kanssa. Regressiomallissa selittäviksi muuttujiksi valikoituivat puistovierailun aikana kuljetut kilometrit, puistossa oleskeltu aika sekä se, oliko vastaajan asuinkunta vierailukohteen lähialueella vai ei. Nämä muuttujat sisältävä malli selitti taloudellisen arvon vaihtelusta 33 %.

Aiemmissa tutkimuksissa luontoympäristön terveys- ja hyvinvointivaikutuksia on tarkasteltu lähinnä terveystieteen näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa raportoidaan ensimmäistä kertaa, kuinka ihmiset arvottavat näitä vaikutuksia rahallisesti. Koetut terveysvaikutukset vaikuttavat olevan taloudelliselta arvoltaan merkittäviä ja jatkossa onkin syytä perehtyä tarkemmin niiden kokonaisvaikutukseen kansantalouden tilinpidon kannalta.

Päivitetty 4.09.2020
a210

Sähköinen julkaisu:

a210.pdf (2.5 MB)