Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Ivalon kaakkoispuolisen metsätalousalueen kulttuuriperintöinventointi 2010


Tekijä: Ojanlatva Eija

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2011


Ulkoasu: 771 s.


Kieli: suomi


Tiivistelmä:

Inarin kunnassa Ivalon kaakkoispuolisella metsätalousalueella inventoitiin 27.5.-20.9.2010 välisenä aikana noin 95 000 ha Metsähallituksen metsätalousmaata. Kulttuuriperintöinventointi on osa Metsähallituksen Kansallista metsäohjelma 2015 -hanketta, jonka tavoitteena on valtion omistamien maiden kulttuuriperintökohteiden inventointi vuoteen 2015 mennessä. Inventoinnissa kootaan kattavasti tietoa valtion maiden kaikista kulttuuriarvoista eli ihmisen metsään jättämistä jäljistä aina esihistorialliselta ajalta 1950-1960 -lukujen taitteeseen saakka. Inventoinnilla varmistetaan metsien monipuolinen hyödyntäminen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen, ja samalla tuetaan kulttuuriperintökohteiden säilyttämistä ja kunnostamista sekä niiden hyödyntämistä retkeilyn kehittämisessä.

Ivalon kaakkoispuoliselta metsätalousalueelta tunnettiin ennen inventointia 15 esihistoriallista muinaisjäännöstä, 4 irtolöytökohdetta ja yksi valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Vuoden 2010 inventoinnissa dokumentoitiin yhteensä 230 kohdetta, joista on 64 muinaisjäännöstä tai irtolöytökohdetta, 34 toisen maailmansodan aikaista kohdetta, kuusi kolttasaamelaisten väliaikaisasutukseen ja 15 poronhoitoon liittyvää kohdetta, 37 savottahistoriallista kohdetta ja 67 uuden ajan kulttuuriperintökohdetta. Edellä mainittuihin kohderyhmiin, paitsi muinaisjäännöskohteisiin, sisältyy 18 rakennusperintökohdetta, jotka raportissa käsitellään pääryhmänsä alla. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sisältyy kolttasaamelaiskohteisiin. Lisäksi kaksi muinaisjäännösrekisteriin merkittyä kohdetta todettiin inventoinnissa luonnonmuodostelmiksi, ja yksi muinaisjäännöskohde tarkastettiin alueen ulkopuolelta yhteistyössä Museoviraston kanssa. Inventoinnissa löytyi myös neljä jokihelmisimpukan (Margaritifera margaritifera) eli raakun pyyntipaikkaa. Näiden kohteiden paikkatietoja ei ole sisällytetty raporttiin, sillä raakku on vaarantunut ja rauhoitettu, luontodirektiivin liitteen II priorisoitu ja liitteen IV laji.

Uusia muinaisjäännöksiä löytyi inventoinnissa 45 kappaletta, joista 41 on esihistoriallista ja 4 ajoittamatonta muinaisjäännöstä. Esihistoriallisen ajan muinaisjäännöskohteista 26 on asuinpaikkoja, yhdeksän pyyntikuoppakohdetta ja kuusi löytöpaikkaa. Kolmea tulisijaa ja yhtä purnua ei voitu ajoittaa tarkemmin.

Alueen 35 sotahistoriallista kohdetta liittyvät toiseen maailmansotaan. Ne ovat pääasiassa saksalaisten laajoja asemapaikkoja tai tukikohtia, jotka sisältävät usein kymmeniä erilaisia alakohteita. Poronhoitoon liittyvään 15 kohteeseen sisältyy erotuspaikkoja ja johdin- ja väliaitoja sekä poromiesten kämppiä. Savottahistorialliset kohteet ovat pääasiassa laajoja toisen maailmansodan jälkeen rakennettuja savottakämppäalueita. Uuden ajan kulttuuriperintökohteissa suurimman ryhmän muodostavat rakennelmien jäännökset, pilkka- ja merkkipuut, ladot, suovat ja sillat.

Lisätietoja:

KMO Kulttuuriperintöinventointihanke

Päivitetty 7.10.2014