Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Selkämeren kansallispuiston yritystutkimus 2013


Tekijä: Itäluoma Jenni

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2015

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 208


Ulkoasu: 58 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-8983

ISBN: 978-952-295-091-8 (pdf)

Tiivistelmä:

Selkämeren kansallispuisto sijaitsee Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Vuonna 2011 perustetun Selkämeren kansallispuiston ensimmäinen yritystutkimus toteutettiin maalis-toukokuussa 2013. Yritystutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten alueen matkailuyrittäjät hyödyntävät kansallispuistoa yritystoiminnassaan, mitä toiveita yrityksillä oli kansallispuiston palveluiden ja rakenteiden kehittämiseksi ja minkälaisia tuotteita yrityksillä oli suunnitteilla kansallispuistoon liittyen. Yritystutkimuksen tavoitteena oli myös saada yritykset mukaan Metsähallituksen ja matkailuyritysten väliseen luontomatkailun yhteistyöhön. Yritystutkimusta hyödynnetään yhdessä muiden tehtyjen selvitysten kanssa Selkämeren hoidon ja käytön suunnittelussa, alueen palveluiden ja matkailuyhteistyön kehittämisessä sekä paikallislähtöisen toimintamallin luomisessa.

Yritystutkimukseen osallistui 54 yritystä ja yhdistystä. Vastanneet yritykset olivat pääasiassa melko pieniä: yrityksillä oli keskimäärin 1 vakituinen ja 3 määräaikaista työntekijää. Kansallispuiston alueella palveltujen asiakkaiden määräksi yritykset arvioivat 21 185 asiakasta, joista 95 % oli suomalaisia.

Kansallispuiston aluetta oli käyttänyt 44 % yrityksistä. Yritysten sesonkiaikoina alueen käyttö oli vilkasta, 58 % vastanneista käytti aluetta kerran viikossa tai useammin. Vastaavasti sesongin ulkopuolella alueen käyttö oli vähäisempää. Viimeisten 12 kuukauden aikana alue oli merkinnyt yrityksille keskinkertaisesti. Kansallispuiston kohteista vastanneet olivat käyttäneet selvästi eniten kansallispuiston vesialuetta. Muita suosittuja kohteita olivat Kylmäpihlajan, Isonkarin ja Säpin majakkasaaret sekä Katanpään ja Kuuskajaskarin linnakesaaret. Tyypillisiä alueella tarjottuja aktiviteetteja olivat tilausvene- ja tilauslaivaliikenne, opastetut retket, luonnon tarkkailu, retkeily, kalastus ja lintuharrastus.

Yritykset suhtautuivat tulevaisuuteen positiivisesti, sillä yritykset arvioivat Selkämeren alueen matkailun sekä oman yrityksensä toiminnan kasvavan jonkin verran seuraavien kahden vuoden aikana. Myös kansallispuiston alueen käyttö lisääntynee jatkossa. Selkämeren kansallispuiston arvioitiin merkitsevän yrityksille tulevaisuudessa keskinkertaisesti, mutta Selkämeren kansallispuistoon ja luontomatkailun hyödyntämiseen liittyviä tavoitteita oli kuitenkin paljon. Yritykset suunnittelivat kansallispuiston maa- ja merialueiden sekä palvelurakenteiden hyödyntämistä yritystoiminnassaan. Metsähallituksen kautta toivottiin myös yrityksen näkyvyyden ja tunnettuuden parantumista ja kansallispuiston imagoa aiottiin hyödyntää markkinoinnissa.

Metsähallituksen palveluiden laatu arvioitiin keskinkertaiseksi keskiarvon ollessa 3,17 asteikolla yhdestä viiteen. Parhaimmiksi arvioitiin Metsähallituksen henkilöstön yhteistyö yrittäjien välillä (ka 3,94) ja heikoimmaksi erityisryhmien palvelut (ka 1,96). Saadut arviot kuvaavat hyvin nykyistä tilannetta: vasta perustetun puiston palveluita ja rakenteita ollaan vasta kehittämässä. Kansallispuiston palveluiden, rakenteiden ja ympäristön kehittämistoiveita saatiin paljon. Eniten parannusta toivottiin alueen laitureihin ja rantautumispaikkoihin. Myös alueen retkeilyrakenteisiin toivottiin parannusta.

Haastatellut yritykset olivat kiinnostuneita yhteistyöstä Metsähallituksen kanssa. Noin kolmasosalla yrityksistä oli luontomatkailun yhteistyösopimus Metsähallituksen kanssa ja yli puolet yrityksistä oli kiinnostunut tekemään kyseisen sopimuksen. Yhteistyöltä Metsähallituksen kanssa yritykset toivoivat näkyvyyttä ja markkinointia ja sen kautta asiakkaita. Toiveissa oli myös tiedonvälitys ja keskusteleva yhteistyö Metsähallituksen kanssa. Metsähallituksen toivottiin järjestävän verkostoitumistapaamisia yrittäjille sekä osallistuvan erilaisten tapahtumien, kuten majakkapäivän tai talkooleirien, järjestämiseen yhteistyössä yritysten kanssa.

Yrittäjien näkemykset kansallispuiston perustamisen vaikutuksista vaihtelivat. Enemmistö oli sitä mieltä, että kansallispuiston perustaminen ei ollut vaikuttanut yritystoimintaan. Syinä tähän oli muun muassa se, että kansallispuiston perustamisesta on kulunut vasta vähän aikaa, joten kaikki vaikutukset eivät ole vielä nähtävissä. Osa yrityksistä oli myös niin uusia, etteivät ne olleet toimineet alueella ennen kansallispuiston perustamista. Noin viidesosa yrityksistä oli sitä mieltä, että kansallispuisto oli tuonut alueelle näkyvyyttä ja positiivista imagoa, vaikka asiakasmäärät eivät olleet lisääntyneet. Noin viidesosa vastanneista kertoi puiston tuovan näkyvyyden lisäksi myös konkreettisesti asiakkaita.

Päivitetty 11.02.2015
b208

Sähköinen julkaisu:

b208.pdf (2.5 MB)