Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Selkämeren kansallispuiston sidosryhmätutkimus 2013


Tekijä: Nääppä Roosa

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2015

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 209


Ulkoasu: 49 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-8983

ISBN: 978-952-295-092-5 (pdf)

Tiivistelmä:

Selkämeren kansallispuisto on vuonna 2011 perustettu merellinen kansallispuisto, joka sijaitsee yhteensä kahdeksan eri kunnan alueella. Kansallispuistolla on paljon erilaisia sidosryhmiä, kuten kuntia, yrittäjiä, järjestöjä ja muita organisaatiota, sekä yksittäisiä kävijöitä. Tarve sidosryhmien huomioimiseen nousi esiin jo kansallispuistoa perustettaessa, ja kansallispuistoa halutaan myös jatkossa kehittää sidosryhmien tukemana ja ideoiden kautta.

Sidosryhmätutkimus antaa suuntaviivoja tulevaisuuden kansallispuiston hoidon ja kehittämisen toimintamallia varten, selvittää sidosryhmien tyytyväisyyttä sidosryhmäyhteistyöhön sekä kuvaa yhteistyöhön liittyviä toiveita ja tavoitteita. Tutkimuksen aineisto kerättiin kaksivaiheisesti. Sähköisellä kyselyllä kerättiin 68 vastausta ajalla 11.-30.4.2013 ja 11 teemahaastattelua toteutettiin 18.6.-17.7.2013.

Sidosryhmät olivat pääasiassa tyytyväisiä nykyiseen yhteistyöhön, ja osallistuminen koettiin hyödylliseksi ja tärkeäksi. Omien tavoitteiden saavuttaminen, konkreettisuus ja vastavuoroisuus motivoivat sidosryhmiä osallistumaan yhteistyöhön. Sidosryhmät ovat valmiita tarjoamaan ainakin aikaa, tietoa ja paikallistuntemusta yhteistyölle. Metsähallituksen rooli on tähän mennessä ollut eräänlainen eteenpäin viejä ja koordinoija. Metsähallitus on näkynyt alueella esimerkiksi hankkeiden kautta, mutta toisaalta Metsähallituksen rooli nähtiin vielä passiivisena. Parantamisen tarvetta löydettiin ainakin tiedotuksessa, kuuntelussa ja vuorovaikutuksessa sekä toiminnan koordinoinnis-sa.

Metsähallituksen toivottiin tulevaisuudessa toimivan yhteistyön vetäjänä ja parantavan saavutettavuuttaan sekä näkyvän enemmän kävijöille ja sidosryhmille. Sidosryhmien huolena oli resurssien riittävyys yhteistyön ja alueen infrastruktuurin ylläpitämiseen sekä kehittämiseen. Metsähallituksen tulisi innostaa ja kannustaa sidosryhmiä mukaan, ja kuuntelua ja vuoropuhelua sidosryhmien suuntaan pitäisi kehittää. Haasteena on löytää tasapaino riittävän kuuntelun ja yhteistyön tehokkuuden välillä.

Yhteistyötä tulisi tarpeen mukaan toteuttaa alue- tai teemakohtaisesti, sillä usein sidosryhmät haluavat osallistua heitä itseään kiinnostavaan yhteistyöhön. Ainakin virkistyskäytön, matkailun ja luonnonsuojelun nähtiin vaativan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Tiedotukseen pitäisi kiinnittää huomiota. Sidosryhmät haluavat pysyä tietoisina alueella tapahtuvista asioista, ja koska kyse on uudesta kansallispuistosta, sen rajauksessa ja käytännöissä on vielä epäselvyyttä. Sekä tiedotusta että yhteistyötä tulisi toteuttaa mahdollisimman monipuolisesti. Suuria esteitä tulevaisuuden yhteistyölle ei nähty. Ristiriidat toimijoiden välillä eivät ole mahdottomia, ja niiden tunnistamiseen ja ratkaisemiseen on kiinnitettävä huomiota.

Päivitetty 11.02.2015
b209

Sähköinen julkaisu:

b209.pdf (1022 KB)