Julkaistu ainoastaan pdf-muodossa

Jokikalastus Oulankajoen vesistössä 2013 - Oulangan taimenhankkeen kalastajakyselyiden tuloksia

Wendelin Terhi, Nikula Raisa, Karjalainen Timo P.
Metsähallitus , Vantaa , 2015

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 217
Ulkoasu: 42 s.

Kieli: suomi

Muut kieliversiot: venäjä

ISSN-L: 1235-6549
ISBN: 978-952-295-111-3 (pdf)

Tiivistelmä:

Suomen ja Venäjän rajalla sijaitsevassa Oulankajoen vesistössä elää yksi Euroopan viimeisistä luonnonvaraisista järvitaimenkannoista. Metsähallituksen johtama Karelia ENPI CBC -ohjelman hanke ”Saving our joint treasure: sustainable trout fisheries for the transborder Oulanka River system” teki Oulankajoen vesistöön vuonna 2013 jokikalastusluvan ostaneiden parissa Suomessa ja Venäjällä kyselytutkimuksia, joista saatua tietoa hyödynnetään kehitettäessä vaarantuneen taimenkannan kalastusta nykyistä kestävämmiksi.

Tässä raportissa esitetään hankkeen kalastajakyselyiden keskeiset tulokset ja johtopäätökset. Erityisesti vertaillaan Paanajärven kansallispuistossa tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia Suomen puolelta saatuihin tuloksiin. Tarkastelun kohteena ovat alueelle kalastamaan tulon syyt, kalastajien rahankäyttö eli aluetaloudellinen merkitys, näkemykset parhaista keinoista suojella vesistön kalakantoja sekä kalastuksen ja taimensaaliin määrä.

Kyselyissä selvisi, että Oulankajoen vesistössä kalastaville matkailijoille luonnon, maisemien ja luonnonvaraisen taimenkannan kalastusmahdollisuuden merkitys matkakohteen valinnassa on suuri. Sen sijaan saalisvarmuus, kalansaaliin suuri määrä tai mahdollisuus taimenen syötäväksi pyytämiseen eivät ole heille kovin tärkeitä. Alueelle tullaan kalastamaan kaukaa ja kohteessa viivytään pitkään, keskimäärin 4–5 päivää. Kalastusmatkailijat käyttävät Suomen puolella (Kuusamossa) rahaa jonkin verran enemmän päivätasolla kuin Venäjän puolella (Pääjärven taajamassa ja Paanajärven kansallispuistossa), mutta jokikalastuksen alueelle tuoma rahamäärä on Suomen puolella selvästi suurempi lähinnä siitä syystä, että kalastusmatkailijoita käy siellä enemmän. Kalastusmatkailijat kuluttivat rahaa molemmin puolin rajaa etupäässä majoitukseen, ruokaan ja polttoaineisiin, eivät juurikaan ohjelmapalveluihin.

Kyselyiden yhteydessä kerättyjen saalisraporttien perusteella jokikalastajien taimensaaliin määrä vuonna 2013 oli 334 kalaa. Neljä viidestä saalistaimenesta nostettiin Suomen puolella ja niistä suurimman osan (74 %) ottivat paikalliskalastajat. Kalastusmatkailijat vapauttivat saamiaan alamitan täyttäviä taimenia takaisin jokeen kolme kertaa todennäköisemmin kuin paikalliskalastajat. Sekä kalastusmatkailijoiden että paikalliskalastajien mielestä tärkein yksittäinen keino kalakantojen säilyttämiseksi Oulankajoen vesistössä olisi pyydä ja päästä -kalastus. Myös useat muut kalansaaliin määrää rajoittavat keinot saivat laajaa kannatusta kalastajilta rajan molemmin puolin. Niiden harkitulle soveltamiselle on tarvetta, sillä kyselyillä kerättyjen saalisraporttien ja hankkeessa tehdyn kutupopulaation kokoarvion valossa Oulankajoen vesistön taimenkannan kalastuskuolevuus on tasolla, joka aiheuttaa kannan taantumisen.

Päivitetty 02.11.2015  
a217

Sähköinen julkaisu:

a217.pdf (2.8 MB )