Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Metsähallituksen metsästys- ja kalastuslupa-asiakkaiden rahankäytön aluetaloudelliset vaikutukset ja vertailu


Tekijä: Vatanen Eero

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2015

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 219


Ulkoasu: 34 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-6549

ISBN: 978-952-295-118-2 (pdf)

Tiivistelmä:

Tutkimuksessa arvioitiin Metsähallituksen metsästys- ja kalastusluvan vuonna 2013 lunastaneiden asiakkaiden rahankäytön tulo- ja työllisyysvaikutukset panos-tuotosmenetelmän avulla ja verrattiin tuloksia soveltuvin osin CGE RegFin -mallin sekä Pohjoismaisen menomallin tuloksiin.

Panos-tuotosmenetelmän tulos oli, että metsästäjien ja kalastajien 33,4 milj. euron rahankäyttö kohdemaakunnissa aiheutti maakuntiin 15,4 milj. euron välittömän tulon ja kerrannaisvaikutukset huomioon ottaen 29,3 milj. euron kokonaisvaikutuksen. Tämän verran maakuntien talouksissa olisi jäänyt vuonna 2013 tuloa syntymättä, jos luvan lunastaneita eränkävijöitä ei olisi maakunnissa käynyt. Lisäksi heidän maakunnissa käyttämänsä raha aiheutti muualla Suomessa maakuntien tulovuotojen seurauksena 14,5 miljoonan euron tulovaikutukset. Kaikkiaan eränkävijöiden 33,4 miljoonan euron rahankäyttö aiheutti koko maassa 43,8 miljoonan euron tulovaikutukset.

Eränkävijöiden rahankäyttö aiheutti välitöntä työllisyyttä 190 työvuoden verran ja kerrannaisvaikutukset huomioon ottaen kokonaistyöllistävyys oli 248 työvuotta, jonka verran pienempi kohdemaakuntien työllisyys olisi ollut, jos eränkävijät olisivat jääneet tulematta maakuntiin. Koko maassa eränkävijöiden rahankäyttö aiheutti työllisyyttä noin 274 työvuoden verran.

Eri menetelmillä arvioidut vaikutukset eroavat toisistaan huomattavasti. Välitön työllistävyysvaikutus oli suurin Helsingin yliopiston Ruralian CGE RegFin -mallilla arvioituna ja pienin Pohjoismaisella mallilla arvioituna. Kokonaistyöllistävyyttä ei Pohjoismaisella mallilla arvioitu. Sen sijaan panos-tuotosmenetelmän ja CGE RegFin -mallin arviot kerrannaisvaikutukset huomioon ottavasta kokonaistyöllistävyydestä ja myös rahankäytön kertautumisesta ovat huomattavan erilaiset.

Kerrannaisvaikutusten suurten erojen selitys on menetelmien erilaiset näkökulmat. CGE RegFin -mallin mukaan eränkävijöiden rahankäyttö vuonna 2013 on shokki, joka muuttaa talouden tasapainon niin, että toiset toimijat hyötyvät ja toiset toimijat menettävät, kun talous sopeutuu ja löytää uuden tasapainon.

Panos-tuotosmenetelmän käytön lähtökohta on, että eränkävijöiden rahankäytön vaikutuksia tutkitaan tapahtuneena (ex post) kuten kaikkea muutakin taloudellista toimintaa kohdemaakuntien talouksissa vuonna 2013. Tällöin eri toimialojen väliset riippuvuussuhteet määritetään panos-tuotostaulukon arvojen ja panos-tuotosmallin avulla kansantalouden tilinpidon käsittein. Panos-tuotosmenetelmän avulla arvioidaan kansantalouden tilinpidossa koko maan toimialojen välisiä suhteita vuosittain. Tässä tutkimuksessa vastaava laskenta tehtiin maakuntien johdettujen panos-tuotostaulukoiden avulla, koska viimeiset Tilastokeskuksen julkaisemat viralliset maakuntien panos-tuotostaulukot ovat vuodelta 2002.

Päivitetty 12.02.2016
a219

Sähköinen julkaisu:

a219.pdf (537 KB)