Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Etelä-Konneveden kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma


Tekijä: Metsähallitus

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2016

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 136


Ulkoasu: 122 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1796-2943

ISBN: 978-952-295-128-1 (pdf)

Tiivistelmä:

Etelä-Konneveden kansallispuisto sijaitsee Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntien alueilla, Konneveden ja Rautalammin kunnissa. Kansallispuisto koostuu pääosin Konnevesi-järven saarista ja ranta-alueista, kaakkoisin osa-alue Toussunlinna rajautuu Hankaveteen. Vesialueet eivät kuulu kansallispuistoon. Kansallispuiston paikoin erämaista maisemakokonaisuutta täydentävät samalle Natura-alueelle sijoittuvat 78 yksityistä suojelualuetta, yhteispinta-alaltaan 1 150 ha.

Etelä-Konneveden selkävesien etelä- ja itäpuolella maasto on jyrkkäpiirteistä ja jyrkänteitä on runsaasti. Pohjois- ja länsiosissa korkokuva madaltuu ja silokallioisuus lisääntyy. Kansallispuistossa esiintyy useita direktiivilajeja sekä edustavaa metsälajistoa ja monimuotoista epifyyttijäkälä-, lahottajasieni- ja lahopuuhyönteislajistoa. Kalajanvuoren ja Kituvuoren vanhat metsät muodostavat merkittävän haapalajistokeskittymän. Paikoin ravinteiset kalliot muodostavat merkittävän elinympäristön useille suojeltaville putkilokasvi-, sammal- ja jäkälälajeille. Etelä-Konnevesi on merkittävä lintujen pesimä- ja levähdysalue. Lintudirektiivin lajeja esiintyy runsaasti ja kalasääskikanta on huomattava.

Etelä-Konnevesi on Rautalammin reitin keskusjärvi, ja alueen kulttuuriperintö kertoo vanhasta ihmistoiminnasta tärkeällä vesireitillä. Merkittäviä kohteita ovat mm. Toussunlinnan kalliomaalaukset sekä entisajan hautaustavoista kertovat karsikot. Alueen virkistys- ja matkailukäyttö jakautuu alueellisesti ja toiminnallisesti järvialtaalle ja mantereelle, lähinnä Rautalammin Kalajanvuorelle, suuntautuvaan retkeilyyn. Matkailu on aiemmin ollut melko vähäistä, mutta kansallispuiston perustaminen ja kuntien kehittämishankkeet ovat lisänneet selvästi kiinnostusta aluetta kohtaan.

Suunnitelman mukaisilla luonnon- ja lajistonhoidon toimenpiteillä, ennallistamisella ja käytön ohjauksella parannetaan metsäisten Natura-luontotyyppien pinta-alaa ja edustavuutta ja turvataan haapajatkumoa. Alueen nykyistä, varsin niukkaa palveluvarustusta kohennetaan ja uudistetaan. Uusilla rantautumispaikoilla tuodaan mantereen kohteita vesillä retkeilevien ulottuville ja parannetaan veneilyn ja melonnan edellytyksiä. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on keskeisessä roolissa kehittämisessä. Kansallispuisto on Etelä-Konneveden matkailun kokonaisuuden ydin. Kansallispuiston portteina toimivat lähtöpisteet sijaitsevat kansallispuistoalueen ulkopuolella.

Tämä hoito- ja käyttösuunnitelma on Etelä-Konneveden kansallispuiston suunnitelma, eikä tässä ole käsitelty koko Konneveden-Kalajan-Niinivuoren Natura 2000 -aluetta. Natura-alueiden ja niihin kuuluvien yksityisten suojelualueiden osalta hoidon ja käytön suunnittelu on tehty v. 2013 valmistuneessa Etelä-Konneveden suojelualuekokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelmassa (Sarja C 128).

Päivitetty 27.07.2016
c136

Sähköinen julkaisu:

c136.pdf (9.7 MB)