Julkaistu ainoastaan pdf-muodossa

Lauhanvuoren kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma 2012-2021

Metsähallitus
Metsähallitus , Vantaa , 2016

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 137
Ulkoasu: 114 s.

Kieli: suomi

ISSN-L: 1796-2943
ISBN: 978-952-295-129-8 (pdf)

Tiivistelmä:

Lauhanvuoren kansallispuisto sijaitsee Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien rajalla Kauhajoen, Isojoen ja Honkajoen kunnissa. Ympäristöään selvästi korkeammalle nouseva Lauhanvuori on Länsi-Suomen korkein kohta. Lauhanvuoren maisema koostuu metsäisestä vuoresta ja sen aaltoilevista rinteistä, kivijadoista sekä vuoren ympärillä avautuvista keidassoista. Metsät ovat monin paikoin hyvin jyhkeitä, mutta karuja, avaria ja tasaisia. Alueen erikoinen geologinen historia näkyy vuoren rinteillä kehämäisesti kiertävinä muinaisina rantavalleina sekä kivijatoina eli muinaisina rantakivikoina. Lauhanvuoren lakialue erottuu ympäristöstä rehevämpänä alueena, sillä se ei koskaan peittynyt veden alle mannerjään vetäytyessä seudulta. Lauhanvuori muodostaa runsaasti pohjavettä, ja alueella on paljon lajistoltaan edustavia lähteitä ja niistä alkavia latvapuroja, joissa elää mm. uhanalainen purotaimen. Puistosta löytyy useita uhanalaisia kasvi-, hyönteis- ja lintulajeja. Lauhanvuorella on myös erikoisen laajoja luonnonmetsiä sekä harvinaisia eteläisiä aapasoita. Kansallispuistossa on tällä hetkellä kohtuullisesti retkeilyrakenteita ja -reittejä. Kävijämääräarvio on noin 10 000 kävijää vuodessa. Puistoon liittyy lisäksi luontomatkailutoimintaa.

Hoito- ja käyttösuunnitelman päätavoitteena on turvata alueiden luonnonsuojeluarvot ja sovittaa yhteen eri käyttömuotojen tarpeet. Myös yksityiset suojelualueet huomioidaan suunnitelmassa, joka koskee Lauhanvuoren kansallispuistoa, valtion hallinnassa olevia Lauhanvuoren Natura 2000 -alueita sekä Muurahaisen luontomatkailukeskuksen ympärillä sijaitsevaa Hietaharjun suojelukohdetta.

Suunnitelmassa esitetään retkeilypalveluiden uusimista ja lisäämistä. Puistoon esitetään rakennettaviksi rengasreittejä sekä kaksi laavua, joista toinen on parilaavu. Puiston hiihtoladut pysytetään sovituille urille ja merkitään pysyvästi. Jatkossa on mahdollista saada myös luisteluhiihtolatu laen sähkölinjalle. Pyöräilylle ja ratsastukselle on osoitettu omat reitit. Opastusaineiston avulla kerrotaan alueen geologisista arvoista. Lauhanvuoresta yhdessä muiden lähiseudun kansallispuistojen ja luontokohteiden kanssa pyritään tekemään AV-esitys. Näyttelyn uusiminen yritetään toteuttaa. Viitoitus selkeytetään koko alueella. Lauhanvuoren kansallispuiston kävijämääriä voidaan kasvattaa ilman, että puiston luontoarvot vaarantuvat. Puiston markkinointia parannetaan laajemman alueen (Lauhanvuori, Katikankanjoni, Kauhaneva-Pohjankangas, Hämeenkangas) käsittävän luontomatkailusuunnitelman avulla. Yrittäjien ja Metsähallituksen välistä yhteistyötä tehostetaan. Kansallispuistosta voidaan tehdä uusi esite ja erilaisia karttoja yhteistyössä muiden tahojen (GTK, yhteistyöyrittäjät ja kunnat) kanssa.

Soiden ennallistamista tehdään 300 ha:n alueella ja ennallistamistarvetta tarkastellaan lisäksi noin 250 ha:n alueella. Luomia luonnontilaistetaan. Metsien annetaan kehittyä itsekseen luonnontilaisemmiksi. Harjumetsälajistoa selvitetään; myös kaikki vanhat uhanalaisten lajien esiintymätiedot tarkistetaan ja mietitään hoitotarpeet. Puiston lepakot kartoitetaan. Lauhan kämpän rakennuskanta säilytetään ja korjataan. Puistossa tehdään kattava muinaisjäännösinventointi.

Suurin osa (66 %) puistosta on syrjävyöhykettä. Virkistysvyöhyke kattaa 33 % alueen pinta-alasta. Puistoon perustetaan järjestyssäännöllä yksi osa-aikainen (1.4.–15.7.) liikkumisrajoitusalue Likolampien alueelle (1 %). Kansallispuiston investointikustannukset seuraavalla 10-vuotiskaudella olisivat vähintään 450 000 euroa ja ylläpitokustannukset noin 17 500 euroa vuosittain. Kansallispuisto tuottaa lähialueen elinkeinoelämään nykyisten kävijämäärien mukaan noin 150 000 euroa vuodessa.

Päivitetty 27.07.2016  
c137

Sähköinen julkaisu:

c137.pdf (3.2 MB )