Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Saaristomeren kansallispuiston kävijätutkimus 2014


Tekijä: Heinonen Matias

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2016

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 223


Ulkoasu: 60 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-8983

ISBN: 978-952-295-166-3 (pdf)

Tiivistelmä:

Saaristomeren kansallispuisto Varsinais-Suomessa on perustettu vuonna 1983. Se sijaitsee Saaristomeren eteläreunalla Paraisten kaupungin ja Kemiönsaaren kunnan maa- ja merialueilla. Kansallispuistoon tehdään vuosittain lähes 60 000 käyntiä. Suurin osa kävijöistä saapuu Varsinais-Suomesta ja pääkaupunkiseudulta.

Saaristomeren kansallispuistossa kesä-elokuussa 2014 tehdyllä kävijätutkimuksella selvitettiin mm. käyntien alueellista jakautumista, kävijärakennetta ja kävijöiden mielipiteitä kansallispuiston palveluista. Vastauksia lomakekyselyyn saatiin yhteensä 415 kävijältä.

Lähes 40 % vastanneista oli Varsinais-Suomesta ja noin kolmannes (34 %) pääkaupunkiseudulta. Näiden lisäksi kävijöitä tuli eniten muualta Länsi- ja Etelä-Suomen lääneistä. Muualta Suomesta kävijöitä oli vähän, ja ulkomaisia oli joukossa vain 5 %. Vastaajista 58 % oli miehiä, ja kaikkien vastanneiden keski-ikä oli 49 vuotta. Lähes 90 % vastaajista liikkui kansallispuistossa 2-5 hengen seurueissa, ja suurin osa seurueista koostui oman perheen jäsenistä.

Suosituimpia käyntikohteita olivat Jurmo, Björkö ja Jungfruskär sekä pienemmistä saarista varsinkin Dalskär. Sesonki ajoittuu heinäkuulle, ja tavallisimmin Saaristomeren kansallispuistoon tullaan moottori- tai purjeveneellä. Suurin osa kävijöistä myös yöpyy alueella, ja puistossa yöpyvien keskimääräinen vierailun kesto oli 4,8 vuorokautta. Päiväkävijät viipyivät kansallispuistossa noin neljä tuntia. Suurin osa vastaajista (92 %) oli ollut kansallispuistossa aiemminkin. Tutkimus vahvisti käsitystä, että Saaristomeren kansallispuisto toimii suurelle osalle kävijöistä tärkeänä virkistysalueena, jossa vieraillaan toistuvasti. Yleisimmät harrastukset olivat luonnosta nauttiminen ja purjehdus.

Keskimäärin tyytyväisyys palveluihin ja harrastusmahdollisuuksiin oli alhaisempi kuin tyytyväisyys luonnonympäristöön ja alueen siisteyteen. Rakenteisiin oltiin yleensä melko tyytyväisiä. Myös palveluiden ja rakenteiden määrään oltiin kokonaisuudessaan melko tyytyväisiä. Kansallispuiston aluekohtainen kävijätyytyväisyysindeksi on 4,19.

Vapaamuotoisissa palautteissa kävijät kehuivat kaunista luontoa mutta valittivat jätehuollosta sekä keskikesän sinilevätilanteesta. Suhteellisen moni jätti kehittämisehdotuksia mm. rantautumispaikkojen lisäämisestä, esitteistä ja opasteista sekä uusien saarien lisäämisestä kansallispuistoon.

Saaristomeren kansallispuiston ja lähialueiden paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat 6 338 447 euroa ja 77 henkilötyövuotta.

Päivitetty 7.11.2016
b223

Sähköinen julkaisu:

b223.pdf (3.4 MB)