Uutuus Julkaistu ainoastaan pdf-muodossa

Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2016

Ala-Fossi Kristiina, Mikkola Maija
Metsähallitus, Vantaa, 2017

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 225
Ulkoasu: 68 s.

Kieli: suomi

ISSN-L: 1235-8983
ISBN: 978-952-295-181-6 (pdf)

Tiivistelmä:

Vuonna 2003 perustettu Pyhä-Häkin kansallispuisto sijaitsee Keski-Suomessa, Saarijärvellä. Kansallispuiston pinta-ala on 13 km2. Vuonna 2016 Pyhä-Häkissä vieraili 17 300 kävijää.

Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimuksen aineisto kerättiin 24.2.-29.10.2016. Tutkimuksella selvitettiin puiston kävijärakennetta, käyntien alueellista ja ajallista jakautumista sekä kartoitettiin kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä puiston hoidosta ja kehittämistarpeista. Lisäksi selvitettiin kävijöiden rahankäyttöä ja sen paikallistaloudellisia vaikutuksia sekä kävijöiden kokemia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia.

Suurin osa kävijöistä saapui Pyhä-Häkin kansallispuistoon sen lähikunnista, erityisesti Jyväskylästä. Ulkomaalaisten kävijöiden osuus oli 5 %. Kävijöistä 85 % kävi puistossa päiväseltään ja viipyi keskimäärin 3,6 tuntia. Yöpyjät viipyivät tyypillisimmin yhden vuorokauden ja majoittuivat matkailuautossa tai -vaunussa pysäköintialueella.

Suosituimmat käyntikohteet olivat opastuskatos, Iso puu ja Kotajärven keittokatos sekä reiteistä Kotajärven polku. Suurin kävijäryhmä oli 55-64-vuotiaat. Useimmiten puistoon saavuttiin 2-5 hengen ryhmässä, joka koostui oman perheen jäsenistä.

Tärkeimpiä syitä saapua Pyhä-Häkin kansallispuistoon olivat luonnon kokeminen, maisemat, rentoutuminen sekä poissaolo melusta ja saasteista. Suosituimmat harrastukset olivat kävely, luonnon tarkkailu, eväsretkeily ja retkeily, joista retkeily nostettiin tärkeimmäksi.

Kävijöiden odotukset täyttyivät kansallispuistokäynnillä hyvin. Käytettyjen palveluiden laatuun ja määrään oltiin tyytyväisiä. Kiitosta keräsivät erityisesti pysäköintipaikat, huolletut tulipaikat ja polkuviitoitukset. Eniten kehitettävää olisi yrittäjien tuottamissa palveluissa sekä jätehuollon toteutuksessa ja ohjauksessa.

Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijät käyttivät vierailuunsa keskimäärin 19 euroa. Eniten käyttivät kotimaiset yöpyvät matkailijat (48 euroa) ja vähiten päiväretkeilijät (5 euroa). Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset ovat noin 0,2 miljoonaa euroa ja 3 henkilötyövuotta. Tästä peräti 97 % tuottivat kotimaiset matkailijat.

Kävijöistä 86-93 % koki sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen hyvinvointinsa lisääntyneen kansallispuistovierailun aikana. Vastaajat arvioivat koettujen terveys- ja hyvinvointivaikutusten rahalliseksi arvoksi 50 euroa (mediaani eli keskimmäinen vastaus). Lähes puolet kävijöistä aikoi jakaa kokemuksiaan kansallispuistovierailusta sosiaalisessa mediassa, useimmin facebookissa.

Nyt toteutettu kävijätutkimus mahdollisti eri keruumenetelmin saatujen vastausten vertailun. Sillä, saatiinko vastaukset aktiivisesti haastattelemalla vai jatkuvan keruun pisteeltä, huomattiin olevan vaikutusta mm. kävijärakennetta ja käynnin kestoa koskeviin tuloksiin.

 
b225

Sähköinen julkaisu:

b225.pdf (2.9 MB)