Julkaistu ainoastaan pdf-muodossa

Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2013-2014

Nylander Mirja
Metsähallitus , Vantaa , 2017

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 226
Ulkoasu: 69 s.

Kieli: suomi

ISSN-L: 1235-8983
ISBN: 978-952-295-182-3 (pdf)

Tiivistelmä:

Kymenlaakson ja Etelä-Savon rajamailla, Kouvolan ja Mäntyharjun kuntien alueilla sijaitsevat Repoveden kansallispuisto ja Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualue ovat yhteispinta-alaltaan noin 30 km2. Vuonna 2013 jylhiin kalliomaisemiin tehtiin 93 200 käyntiä ja vuonna 2014 98 200 käyntiä.

Kävijätutkimuksen haastattelut toteutettiin kahdessa jaksossa, 15.5.-30.9.2013 ja 15.11.2013-30.4.2014. Tutkimuksella selvitettiin kävijärakenne ja käyntien alueellinen ja ajallinen jakautuminen sekä kartoitettiin kävijöiden virkistysmotiiveja ja harrastuksia puistossa. Tutkimuksella saatiin selville myös kävijöiden kokemuksia puiston hoidosta ja kehittämistarpeista. Lisäksi selvitettiin kävijöiden rahankäyttöä ja paikallistaloudellisia vaikutuksia sekä kävijöiden kokemuksia käynnin terveys- ja hyvinvointivaikutuksista.

Kävijöistä valtaosa oli kotimaasta (93 %). Kesäaikainen Repovesi on kehittynyt kouvolalaisten lähivirkistyskohteesta myös pääkaupunkiseutulaisten matkailukohteeksi. Repovedellä on yli 60-vuotiset perinteet retkeilykohteena, ja 65 % vastanneista kertoi käyneensä Repovedellä aiemminkin.

Kävijöistä 61 % oli päiväkävijöitä, jotka viipyivät Repovedellä 4,2 tuntia. Yöpyjiä oli 39 %, ja he viipyivät puistossa keskimäärin kaksi vuorokautta. Suosituimmat käyntikohteet olivat Lapinsalmi, Kuutinkanava ja Olhavanvuori. Suosituin retkeilyreitti oli Ketunlenkki, jonka kiersi 32 % vastanneista. Suurin kävijäryhmä oli 35-44-vuotiaat. Useimmiten puistoon saavuttiin 2-5 hengen ryhmässä, joka koostui oman perheen jäsenistä.

Tärkeimpiä syitä saapua Repovedelle olivat luonnon kokeminen, maisemat, rentoutuminen, yhdessäolo oman ryhmän kanssa, poissaolo melusta ja saasteista sekä henkinen hyvinvointi. Ylivoimaisesti suosituin harrastus oli kävely. Eväsretkeily, luontovalokuvaus ja koirien kanssa ulkoilu ovat kasvattaneet suosiotaan.

Valtaosalla odotukset luonnonympäristön suhteen täyttyivät erittäin hyvin. Repoveden palveluista tyytyväisimpiä oltiin polttopuihin, tulentekopaikkoihin ja laavuihin sekä pysäköintipaikkoihin. Eniten kehitettävää olisi telttailupaikoissa, yrittäjien tuottamissa palveluissa sekä välinevuokrauksessa. Talvisaikana polkujen ja kallioiden liukkaus koettiin turvallisuusriskiksi - etenkin Lapinsalmen riippusillalle tultaessa.

Repoveden kansallispuiston edelliset kävijätutkimukset on tehty vuosina 2002 ja 2007. Merkillepantavaa on, että kävijätyytyväisyys on parantunut, vaikka käyntimäärät ovat vuodesta 2002 yli kaksinkertaistuneet.

Repoveden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat vuonna 2013 reilut 2,53 milj. € ja työllisyysvaikutukset 31 henkilötyövuotta.

Tutkimus on toteutettu osana ”Kestävää luontomatkailua Repovedellä -hanketta”.

Päivitetty 18.05.2017  
b226

Sähköinen julkaisu:

b226.pdf (2.3 MB )