Julkaistu ainoastaan pdf-muodossa

Pihlajaveden Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2011-2020

Metsähallitus
Metsähallitus , Vantaa , 2017

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 150
Ulkoasu: 82 s.

Kieli: suomi

ISSN-L: 1796-2943
ISBN: 978-952-295-187-8 (pdf)

Tiivistelmä:

Tämä hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu Pihlajaveden Natura 2000 -alueelle, joka sijaitsee pääosin Etelä-Savossa, Savonlinnan kaupungin sekä Sulkavan ja Punkaharjun kuntien alueella. Sen pinta-ala on noin 367 km2, josta pääosa muodostuu vesialueista. Koko Natura-alueesta Metsähallituksen hallinnassa olevia valtionmaita on noin 43 km2. Natura-alueen maapinta-alasta valtio omistaa vajaan kolmanneksen, vesialueista noin 5 %. Pihlajaveden valtion omistamat ydinalueet kuuluvat rantojensuojeluohjelman alueisiin; lisäksi siellä on viisi lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvaa aluetta. Yksityisiä suojelualueita on noin 4 km2. Pihlajaveden Natura-alueeseen kuuluvat erillisinä kohteina myös Saukonsaaren lehto Punkaharjulla sekä Ruunakorven lähteikkö Särkilahdenselän pohjukassa.

Suunnittelualue muodostaa luonnonsuojelullisesti erittäin merkittävän suojelualuekokonaisuuden, joka on edustava yhdistelmä kulttuurivaikutteista ja melko luonnontilaista järviluontoa. Alue on erityisen arvokas erittäin uhanalaisen saimaannorpan suojelun, Saimaan järviluonnon ja kulttuurivaikutteisten biotooppien sekä lehtokasvillisuuden suojelun kannalta. Pihlajavesi on keskeisimpiä saimaannorpan elinalueita: siellä elää noin 80-100 norppaa (1/3 saimaannorppakannasta). Vuosittain syntyy noin 20 saimaannorpan poikasta eli kuuttia.

Alue on myös maisemallisesti ainutlaatuinen, yksi kansallismaisemistamme. Kulttuurihistorialliset arvot ovat peräisin jo esihistorialliselta ajalta sekä eränkäynnin, tervanpolton, kaskeamisen ja metsätalouden aikakausilta. Alue on merkittävä virkistyskäytön - etenkin vesiretkeilyn - kannalta. Varsinkin kesäaikaisella luontomatkailulla olisi kasvupotentiaalia. Erityisesti Pihlajaveden alueen vakituinen ja vapaa-ajan asutus sekä Savonlinnan läheisyys tekevät alueesta merkittävän lähivirkistyskohteen. Metsästys, kalastus, marjastus ja sienestys ovat paikallisille tärkeitä virkistyskäyttömuotoja.

Suunnitelma on laadittu osallistavaa suunnittelutapaa noudattaen yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. Se on osa laajempaa People, Nature and Harbours, Interreg III A -naapuruusohjelmahanketta. Osallistaminen ja erilaisten yhteistyömallien kehittäminen on ollut keskeinen tavoite. Suunnitelma ohjaa Metsähallituksen toimintaa valtion omistamilla maa- ja vesialueilla: siinä määritellään hoidon ja käytön päälinjaukset, tavoitteet alueen tulevalle kehitykselle sekä toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Suunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia alueen käyttäjiin. Se ohjaa kuitenkin valtion alueita koskevien sopimusten tekemistä ja erilaisten lupien myöntämistä sekä toimii perustana suojeluohjelmakohteiden perustamissäädöksille ja mahdolliselle järjestyssäännölle. Yksityismaiden osalta suunnitelma toimii yhteenvetona ja tietopakettina Natura 2000 -ohjelman tavoitteista, toteutustavoista ja vaikutuksista suunnittelualueella.

Suunnittelualueen tärkeimpien suojeluarvojen turvaamiseksi esitetään keinoina mm. norpan suojeluun liittyvän tietoisuuden lisääminen, paikallinen yhteistyö ja sopimukset, maankäytön vyöhykkeistäminen sekä luontotyyppien ennallistaminen ja hoito. Luontomatkailun osalta tavoitellaan alueen käyntimäärän nousua, matkaveneilijöiden säilymistä merkittävänä kohderyhmänä sekä retkisatamien ja matkailun yritystoiminnan kehittämistä. Laurikkalan tilasta ja sen lähialueesta Turponsaaressa voidaan kehittää päiväkäyntikohde. Alueen erityisarvoista opastusviestinnässä esille tuodaan etenkin saimaannorppa.

 
c150

Sähköinen julkaisu:

c150.pdf (6 MB )