Uutuus Julkaistu ainoastaan pdf-muodossa

Pyhä-Luoston kansallispuiston kävijätutkimus 2015-2016

Pakkanen Anna
Metsähallitus , Vantaa , 2017

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 232
Ulkoasu: 93 s.

Kieli: suomi

ISSN-L: 1235-8983
ISBN: 978-952-295-202-8 (pdf)

Tiivistelmä:

Pyhä-Luoston kansallispuisto perustettiin 1.3.2005 yhdistämällä vuonna 1938 perustettu Pyhätunturin kansallispuisto sekä Luoston alueen vanhojen metsien ja soidensuojelun kohteet. Kansallispuisto sijaitsee Keski-Lapissa Kemijärven, Pelkosenniemen ja Sodankylän kuntien alueella ja sen pinta-ala on noin 143 km².

Kansallispuiston selkärangan muodostaa Pyhätunturilta Luostolle jatkuva tunturiketju, jonka reunamilla avautuvat laajat aapasuo- ja metsäalueet. Tunturijonoa katkovat syvät kurut, joista näyttävin on yli 200 metriä syvä Isokuru.

Pyhä-Luoston kansallispuistossa tehtiin kävijätutkimus kesällä 2015 ja talvella 2016. Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville alueen kävijärakenne, kävijöiden harrastukset, käytön alueellinen ja ajallinen jakautuminen, kävijätyytyväisyys sekä tutkia nyt ensimmäistä kertaa myös terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Tutkimuksen tuloksia käytetään hyväksi alueen hoidon ja käytön suunnittelussa. Vastauksia tutkimukseen saatiin runsaasti, yhteensä 1 298 kappaletta, noin 1 % puiston vuoden 2015 käyntimäärästä.

Pyhä-Luoston kansallispuiston kävijä on keski-ikäinen ja saapuu kesäkaudella perheen kanssa retkeilemään päiväksi Isokuruun, Suomen syvimpään kuruun. Talvella saavutaan useimmin maaliskuussa hiihtämään. Kävijä viipyy kansallispuistossa keskimäärin reilut neljä tuntia. Tärkeimmät syyt retkelle olivat luonnon kokeminen ja maisemat. Pyhä-Luoston kansallispuiston kävijä on useimmin kotimainen matkailija, jolle puisto on matkan tärkein kohde.

Pyhä-Luoston kansallispuiston kävijät arvioivat kuluttaneensa keskimäärin 83 € käyntiinsä liittyviin menoihin. Eniten rahaa käyttivät ulkomaiset matkailijat, jotka arvioivat kuluttaneensa käynnillään keskimäärin 157 €. Kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset olivat vähintään 6,6 miljoonaa € ja työllisyysvaikutukset noin 66 henkilötyövuotta.

Kävijätutkimukseen vastanneille lähetettiin erikseen terveys- ja hyvinvointikysely, jolla saatiin lisää tietoa puistossa käynnin terveysvaikutuksista. Kyselyyn vastasi 242 henkilöä ja sen perusteella käynti kansallispuistossa lisäsi fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, elvytti ja rentoutti, lisäsi keskittymiskykyä, innosti arkiliikuntaan, lujitti suhdetta läheisiin ja lisäsi vastaajien lasten mielenkiintoa luontoon. Lisäksi vaikutukset, erityisesti psyykkiset ja sosiaaliset säilyivät vastaajien mukaan vielä pitkän aikaa käynnin jälkeen. Koko kävijätutkimuksen vastaajat arvottivat saamansa terveyshyödyn erittäin korkealle. Mediaaniarvo, joka jakaa aineiston kahtia, oli 200 €, keskiarvon ollessa noin 425 €. Moni koki, että terveyshyödyt ovat mittaamattoman arvokkaita ja että niitä on vaikea arvioida rahallisesti. Kävijöiden kokema terveyshyötyindeksi oli 4,39 (asteikolla 1-5).

Pyhä-Luoston kansallispuiston kävijät olivat keskimäärin erittäin tyytyväisiä, koko puiston kävijätyytyväisyysindeksi oli vuonna 2016 jopa 4,28 (asteikolla 1-5). Tyytyväisimpiä oltiin polttopuuhuoltoon tuvilla ja taukopaikoilla sekä luontokeskus Naavan palveluihin. Kävijöitä häiritseviä tekijöitä oli hyvin vähän. Kävijöiden ennakko-odotukset kansallispuistosta, sen maisemista, reiteistä ja rakenteista sekä palveluista täyttyivät erinomaisesti.

Päivitetty 27.10.2017  
b232

Sähköinen julkaisu:

b232.pdf (10 MB )