Uutuus Julkaistu ainoastaan pdf-muodossa

Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus 2017

Kyrönviita Minna, Tuomaala Teemu
Metsähallitus , Vantaa , 2018

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 239
Ulkoasu: 66 s.

Kieli: suomi

ISSN-L: 1235-8983
ISBN: 978-952-295-223-3 (pdf)

Tiivistelmä:

Päijänteen kansallispuisto on perustettu vuonna 1993 ja se sijaitsee Päijät-Hämeessä Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän kuntien alueilla. Kansallispuisto koostuu noin viidestäkymmenestä saaresta ja luodosta, joilla on rantaviivaa yhteensä lähes 80 kilometriä ja pinta-alaa 14 km². Osa saarista on hiekkarantaisia harjusaaria, osa kallio- ja moreenisaaria. Päijänteellä vieraili vuonna 2017 noin 14 100 kävijää. Puiston suosituimmat vierailukohteet ovat Kelventeen saari sekä Pulkkilanharju, jonne pääsee myös autolla.

Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus toteutettiin kesällä 2017. Kävijätutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään alueen kävijärakennetta, kävijöiden harrastuksia, käytön alueellista ja ajallista jakautumista, kävijöiden kokemuksia ja kävijätyytyväisyyttä sekä kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisia tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää alueen hoidon ja käytön suunnittelussa sekä palvelutarjonnan kehittämisessä.

Puiston kävijöistä 57 % oli kotimaisia matkailijoita, 40 % paikallisia asukkaita ja vain 3 % ulkomaisia matkailijoita. Paikallisiksi laskettiin Lahdesta, Asikkalasta, Heinolasta, Hollolasta, Padasjoelta, Sysmästä ja Kuhmoisista saapuneet. Kävijätutkimukseen vastanneista 58 % yöpyi kansallispuistossa. Yöpyjät viipyivät puistossa keskimäärin neljä vuorokautta. Päiväkävijät puolestaan viipyivät puistossa keskimäärin neljä tuntia. Päijänteen kävijätutkimukseen vastanneista 58 % oli miehiä ja 42 % naisia. Suurin kävijäryhmä oli miehissä 45-54-vuotiaat ja naisissa 35-44-vuotiaat. Useimmiten puistoon saavuttiin 2-5 hengen ryhmässä, joka koostui oman perheen jäsenistä. Suurimmalle osalle kävijöistä (78 %) puisto oli jo entuudestaan tuttu. Ensikertalaisten osuus oli kuitenkin kasvanut viisi prosenttiyksikköä edelliseen, vuonna 2008 tehtyyn tutkimukseen verrattuna.

Kävijät pitivät kansallispuistokäynnillään erittäin tärkeinä maisemia, luonnon kokemista ja rentoutumista. Tärkeimmät harrastukset puistossa olivat veneily, kävely ja luonnon tarkkailu. Suurimmaksi osaksi kansallispuiston palveluihin ja rakenteisiin oltiin tyytyväisiä. Kävijät olivat tyytyväisimpiä pysäköintipaikkoihin, polkureitistöön, polkuviitoituksiin, rantautumispaikkoihin sekä tulentekopaikkoihin. Kehitettävää olisi jätehuollossa, sosiaalisen median palveluissa, yleisökäymälöissä sekä erityistarpeiden huomioon ottamisessa. Eniten kävijöitä miellytti maiseman vaihtelevuus ja yleinen turvallisuus.

Päijänteen kansallispuiston kävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutus oli noin 250 000 euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutus kaksi henkilötyövuotta. Niiden kävijöiden, joille Päijänteen kansallispuisto oli matkan ainoa tai tärkein kohde, tulovaikutukset olivat noin 170 000 euroa ja työllisyysvaikutukset kaksi henkilötyövuotta. Kotimaiset matkailijat kuluttivat keskimäärin 32 € / käynti ja paikalliset kävijät 34 € / käynti. Määrällisesti eniten rahaa käytettiin ruokaan ja muihin vähittäiskauppaostoksiin sekä kahvila- ja ravintolaostoksiin.

Päivitetty 09.08.2018  
b239

Sähköinen julkaisu:

b239.pdf (3.8 MB )