Uutuus Julkaistu ainoastaan pdf-muodossa

Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2017-2018

Hänninen Marika
Metsähallitus , Vantaa , 2018

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 240
Ulkoasu: 87 s.

Kieli: suomi

ISSN-L: 1235-8983
ISBN: 978-952-295-224-0 (pdf)

Tiivistelmä:

Kymenlaakson ja Etelä-Savon rajamailla, Kouvolan ja Mäntyharjun kuntien alueilla sijaitsevat Repoveden kansallispuisto ja Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualue ovat yhteispinta-alaltaan noin 30 km2. Vuonna 2017 jylhiin kalliomaisemiin tehtiin 172 000 käyntiä ja Repovesi on Suomen kansallispuistoista kuudenneksi suosituin.

Kävijätutkimuksen haastattelut toteutettiin kahdessa jaksossa, 15.5.-30.9.2017 ja 1.12.2017-30.4.2018. Tutkimuksella selvitettiin kävijärakennetta ja käyntien alueellista ja ajallista jakautumista sekä kartoitettiin kävijöiden virkistysmotiiveja ja harrastuksia puistossa. Tutkimuksella saatiin selville myös kävijöiden kokemuksia puiston hoidosta ja kehittämistarpeista. Lisäksi selvitettiin kävijöiden rahankäyttöä ja paikallistaloudellisia vaikutuksia sekä kävijöiden kokemuksia käynnin terveys- ja hyvinvointivaikutuksista.

Kävijöistä valtaosa oli kotimaasta (93 %). Kesäaikainen Repovesi on kehittynyt kouvolalaisten lähivirkistyskohteesta myös pääkaupunkiseutulaisten matkailukohteeksi. Pääkaupunkiseudulta Repovedelle on alle kahden tunnin matka, ja kansallispuisto on saavutettavissa sesonkiaikaan myös julkisilla kulkuneuvoilla.

Kävijöistä 60 % oli päiväkävijöitä, jotka viipyivät Repovedellä 4,1 tuntia. Yöpyjiä oli 40 %, ja he viipyivät puistossa keskimäärin kaksi vuorokautta. Suosituin käyntikohde oli Lapinsalmen riippusillan alue, jossa kävi vastaajista 72 %. Lapinsalmelta lähtevää Ketunlenkkiä oli kiertämässä 34 % vastanneista. Suurin kävijäryhmä oli 35-44-vuotiaat. Useimmiten puistoon saavuttiin 2-5 hengen ryhmässä, joka koostui oman perheen jäsenistä.

Tärkeimpiä syitä saapua Repovedelle olivat luonnon kokeminen, maisemat, rentoutuminen, yhdessäolo oman ryhmän kanssa, poissaolo melusta ja saasteista sekä henkinen hyvinvointi. Ylivoimaisesti suosituin harrastus oli kävely.

Valtaosalla odotukset luonnonympäristön suhteen täyttyivät erittäin hyvin. Repoveden palveluista tyytyväisimpiä oltiin polttopuihin, tulentekopaikkoihin ja laavuihin sekä pysäköintipaikkoihin. Repovedellä kävijämäärien kasvu on ollut merkittävää, joka näkyy myös yöpyjien määrissä ja telttapaikkojen puutteena. Myös varausleiripaikassa, yrittäjien palveluissa ja jätehuollossa nähtiin kehittämistarpeita.

Repoveden kansallispuiston edelliset kävijätutkimukset on tehty vuosina 2002, 2007 ja 2014. Repoveden kansallispuisto on perustettu 2003 ja puiston perustamisen myötä käyntimäärät ovat yli nelinkertaistuneet.

Repoveden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat vuonna 2017 reilut 3 milj. € ja työllisyysvaikutukset 29 henkilötyövuotta.

Repoveden-Verlan seudulla kansallispuiston ulkopuolella toteutettiin kesän 2017 aikana kävijätutkimus, jossa haluttiin selvittää alueen kävijäprofiilia, kävijöiden virkistysmotiiveita sekä heidän tyytyväisyyttänsä erilaisiin palveluihin. Tutkimuksen tiivistelmä on tämän julkaisun liitteenä.

Päivitetty 22.08.2018  
b240

Sähköinen julkaisu:

b240.pdf (3.5 MB )