Uutuus Julkaistu ainoastaan pdf-muodossa

Urho Kekkosen kansallispuiston kävijätutkimus 2017

Kuusisto Kirsi
Metsähallitus , Vantaa , 2018

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 242
Ulkoasu: 84 s.

Kieli: suomi

ISSN-L: 1235-8983
ISBN: 978-952-295-228-8

Tiivistelmä:

Vuonna 1983 perustettu Urho Kekkosen kansallispuisto sijaitsee Itä- ja Pohjois-Lapissa, Sodankylän, Savukosken ja Inarin kuntien alueella. Kansallispuiston pinta-ala on 2 550 km2. Vuosittain Urho Kekkosen kansallispuistossa vierailee noin 300 000 kävijää.

Urho Kekkosen kansallispuiston kävijätutkimuksen aineisto kerättiin 20.2.-29.9.2017. Tutkimuksella selvitettiin puiston kävijärakenne ja käyntien alueellinen ja ajallinen jakautuminen sekä kartoitettiin kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä puiston hoidosta ja kehittämistarpeista. Lisäksi selvitettiin kävijöiden rahankäyttöä ja sen paikallistaloudellisia vaikutuksia sekä luonnon virkistyskäytön terveys- ja hyvinvointivaikutuksia.

Kävijöistä 91 % oli kotimaalaisia matkailijoita. 74 % oli päiväkävijöitä ja noin viidennes yöpyi alueella. Yöpymistavoista suosituimmaksi muodostui yöpyminen omassa majoitteessa, kuten teltassa tai laavussa. Suosituimmat käyntikohteet olivat Saariselän ja Kiilopään lähialueet. Suurin kävijäryhmä olivat yli 65-vuotiaat, ja iäkkäitä kävijöitä oli vuonna 2017 jo lähes kolmannes. Toisaalta myös nuoria ja lapsiperheitä vieraili puistossa aiempaa enemmän. Useimmiten puistoon saavuttiin 2-5 hengen ryhmässä, joka koostui oman perheen jäsenistä.

Tärkeimpiä syitä saapua Urho Kekkosen kansallispuistoon olivat luonnon kokeminen ja maisemat. Suosituimmat harrastukset kansallispuistossa olivat murtomaahiihto, kävely, eväsretkeily, retkeily ja luonnon tarkkailu. Pyöräily nimettiin yllättäen kuudenneksi tärkeimmäksi harrastukseksi.

Kävijöiden odotukset täyttyivät kansallispuistokäynnillä hyvin. Käytettyjen palveluiden laatuun ja määrään oltiin tyytyväisiä. Kaikissa kävijätyytyväisyyden osatekijöissä arvosanaksi tuli yli neljä. Heikoin arvosana oli palveluilla, joka sekin arvioitiin melko hyväksi keskiarvolla 4,07. Vähiten käytettyjä palveluita olivat opastuspalvelut käsittäen sekä sähköiset palvelut että opastuskeskukset ja palvelupisteet.

Edellinen kävijätutkimus tehtiin Urho Kekkosen kansallispuistossa vuonna 2010. Sen jälkeen alueen reitistöä ja palveluvarustusta on uusittu ja paranneltu useiden hankkeiden avulla. Parannukset ovat osaltaan nostaneet kokonaiskävijätyytyväisyyttä, joka oli 4,25 vuonna 2017.

Urho Kekkosen kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat vuoden 2016 käyntimäärällä laskettuina noin 32 240 471 euroa ja työllisyysvaikutukset noin 323 henkilötyövuotta.

Päivitetty 14.10.2018  
b242

Sähköinen julkaisu:

b242.pdf (4.2 MB )