Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Kolarin alue-ekologinen suunnitelma


Tekijä: Niku Kalervo, Kuuva Teuvo, Koivumaa Kari, Paasilinna Jorma, Koivunen Vesa, Karvonen Lauri

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2000

Julkaisusarja: Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja


Ulkoasu: 75 s.


Kieli: suomi


ISBN: 952-446-193-5

Tiivistelmä:

Suunnitelma-alue käsittää valtaosan Kolarin kunnan valtion maista ja sen kokonaispinta-ala vesistöt mukaan luettuna on 125 824 ha. Kasvimaantieteellisesti alue kuuluu Perä-Pohjolan metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen ja siinä Länsi-Lapin vaara-alueeseen maaston korkeuden vaihdellessa 110–718 m mpy. Metsistä valtaosa (68 % metsämaan pinta-alasta) on alle 80-vuotiaita itäisen osan ollessa puustoltaan hieman läntistä osaa iäkkäämpää. Metsät ovat myös hyvin mäntyvaltaisia (76 % metsämaan pinta-alasta), joista osa on syntynyt metsäpalojen seurauksena. Alueeseen kuuluu erityyppisiä suojelualueita 12 239 ha, mikä on 9,7 % alueen koko pinta-alasta ja niistä vanhoiksi metsiksi (yli 140 v) luokiteltuja on 3 144 ha, mikä puolestaan on 4,2 % koko metsämaan pinta-alasta.

Paikkatietojärjestelmän kuviotietojen, ilmakuvien, erilaisten karttojen sekä osallistavan suunnittelun avulla kartoitettiin alueen mahdolliset arvokkaat luontokohteet. Maastotarkastuksissa niistä mitattiin kuolleen puun määrä sekä kirjattiin ylös avainbiotooppia osoittavat rakennepiirteet ja ns. indikaattorilajit. Yhteensä maastossa mitattiin 2 481 ha, joka on 3,3 % metsämaan, ja 1,9 % koko maapinta-alasta. Lisäksi käytiin läpi alueen riista- ja maisemakohteet sekä vanhojen metsien inventointitiedot.

Talousmetsiin luokiteltiin maastomittausten perusteella avainbiotooppeja yhteensä 1 860 ha (1,3 % alueen pinta-alasta), josta metsämaan osuus on 951 ha (2,3 % metsämaan pinta-alasta). Runsaimmin avainbiotoopeiksi luokiteltiin purojen varsia, kallio- ja jyrkännealueita sekä aarnimetsiköitä. Suojelualueita tukemaan laadittiin ekologisia yhteyksiä, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 760 ha ja josta metsämaan osuus on 310 ha.

Suunnitelmaan sisältyy ASIO-mallin paloherkkyysluokitukseen perustuva metsien luontaista metsäpalodynamiikkaa koskeva tarkastelu. Metsä- ja kitumaiden arvioitiin jakaantuvan ASIO-mallin luokkiin siten, että ei koskaan palaneita (A-luokka) on 3 %, harvoin palaneita (S-luokka) 22 %, toisinaan palaneita (I-luokka) 70 % ja usein palaneita (O-luokka) 5 %. Luokituksen avulla verrattiin metsien teoreettista puulaji- ja ikärakennetta nykytilanteeseen. Vertailun perusteella koivuvaltaisten metsien osuuden tavoitteeksi asetettiin 8 %, kun taas vanhojen metsien osuuden alarajaksi määriteltiin 10 % (7 400 ha) metsämaasta. Kulotustavoitteeksi puolestaan asetettiin n. 40 ha joka kolmas vuosi. Metsienkäsittelyssä tämä merkitsee koivuvaltaisten metsien lisäämistä (n. 40 ha/v) sekä palaneen puun jatkuvan esiintymisen turvaamista alueella. Luontaisen metsäpalodynamiikan avulla on myös esitetty yleiset metsänkäsittelymallit metsäpaloherkkyydeltään erilaisille kasvupaikoille.

Eri käyttömuotojen yhteensovittamisen lisäksi ekologisena tavoitteena on muodostaa suojelualueiden, talousmetsiin rajattavien luontokohteiden sekä nykyisten metsänkäsittelymallien avulla alueelle sellainen ekologinen rakenne, jolla voidaan turvata luontaisen lajiston ydinpopulaatioiden säilyminen sekä mahdollisuus muiden potentiaalisten elinympäristöjen asuttamiseen. Tähän liittyen tavoitteeksi asetettiin kuolleen puun määrän lisääminen, johon voidaan todeta jatkossa merkittävästi vaikuttavan nykyiseen metsienkäsittelyyn olennaisena osana kuuluva säästöpuuston jättäminen.

Suunnitelman taloudellisia vaikutuksia on laskettu MELA-ohjelman avulla. Tämän mukaan ensimmäisten 20 vuoden aikana erityiskohteiden sekä alueellisten tavoitteiden hakkuita vähentävä vaikutus on yhteensä 11 %. Pidemmällä aikavälillä suurin kokonaisvaikutus on luontokohteilla ja ekologisilla alueilla, vaikkakin aluksi myös muilla erityiskohteilla on huomattava vaikutus. Lakisääteiset pienkohteet puolestaan eivät juurikaan vaikuta hakkuiden määrään.

Päivitetty 11.09.2012

Saatavissa painettuna

Hinta: 8 €

Tiedustelut ja tilaukset