Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2009


Tekijä: Tahvanainen Veera, Tikkamäki Tuuli, Lindholm Tuomo

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2011

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 156


Ulkoasu: 44 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-8983

ISBN: 978-952-446-894-7 (pdf)

Tiivistelmä:

Kolin kansallispuistossa tehtiin kesän 2009 aikana kävijätutkimus, jolla selvitettiin alueen kävijärakennetta, kävijöiden kiinnostuksen kohteita ja viipymää, käytön alueellista jakautumista, kävijätyytyväisyyttä ja käytön paikallistaloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään kansallispuiston hoidon ja käytön suunnittelussa.

Tutkimusaineisto kerättiin kesäkaudella 15.5.–15.9.2009. Kyselylomakkeen avulla haastateltiin 15 vuotta täyttäneitä kävijöitä. Vastauslomakkeita saatiin 1 032 kappaletta.

Vastaajien sukupuolijakauma oli varsin tasainen ja keski-ikä oli 42 vuotta. Yleisin vierailukohde oli Ukko-Koli. Suomalaisia vierailijoita tuli eniten Pohjois-Karjalan ja Ylä-Savon alueelta sekä pääkaupunkiseudulta. Ulkomaisten kävijöiden osuus oli 10 %. Yöpyjiä oli noin kolmannes vastanneista. Päiväkävijät viipyivät kansallispuistossa keskimäärin 3,5 tuntia ja yöpyjät majoittuvat Kolin alueella yhden tai kaksi yötä, yleisimmin vuokramökissä tai hotellissa. Noin neljä viidesosaa kävijöistä liikkui 2–5 hengen seurueissa. Seurueista yli puolet koostui oman perheen jäsenistä.

Kolin kansallispuistoon tultiin nauttimaan maisemista ja luonnosta sekä rentoutumaan yhdessä oman seurueen kanssa. Suosituimmat harrastukset kansallispuistossa olivat kävely, maiseman katselu ja luonnon tarkkailu.

Kävijöiden odotukset täyttyivät erinomaisesti, etenkin luonnonympäristö vastasi odotuksia. Kokonaisuudessaan palvelujen määrää ja laatua pidettiin melko hyvänä. Kaksi osa-aluetta voidaan nostaa kuitenkin kehittämiskohteiksi: reittien taukopaikat ja ennakko-opastusaineistot. Käyntiä häiritseviä tekijöitä ei juurikaan koettu olevan.

Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat noin 5,3 milj. euroa ja 70 henkilötyövuotta. Tämä on todennäköisesti aliarvio, sillä tämä tutkimus tehtiin kesällä ja tyypillisesti talvikävijät käyttävät kesäkävijöitä enemmän rahaa.

Päivitetty 20.06.2012
b156

Sähköinen julkaisu:

b156.pdf (5.1 MB)