Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Konkaan alue-ekologinen suunnitelma


Tekijä: Kaukonen Maarit, Kehänen Aarne, Hamunen Pentti, Korteniemi Pasi, Jäntti Risto

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2000


Ulkoasu: 55 s.


Kieli: suomi


ISBN: 952-446-255-9

Tiivistelmä:

Alue-ekologiasuunnittelu on osa kokonaisuutta, jonka avulla turvataan metsien taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisestikestävää käyttöä. Tavoitteen mukaan alue-ekologiset suunnitelmat kattavat kaikki yhtenäiset valtion maat vuoden2000 loppuun mennessä. Suunnittelussa tarkastellaan laajoja aluekokonaisuuksia ja työ painottuu maastossa tehtäväänbiotooppi- ja lajistokartoitukseen. Tavoitteena on biologisen monimuotoisuuden turvaaminen ja nykyisen luontaisenlajiston säilyttäminen.

Konkaan suunnitelma-alue sijaitsee Puolangan kunnan lounaisosassa, pohjoisosa on Kiiminkijoen ja eteläosa Oulujoenvesistöaluetta. Pinta-alaa sillä on n. 50 000 ha, josta hieman yli 31 000 ha on metsämaata. Suojelumetsiä on noin1 600 ha, joista pääosan muodostaa Saarijärven vanhojen metsien suojelualue. Maa-alasta 48 % (24 000 ha) on soita,joista vähän yli puolet (13 900 ha) on ojitettu. Ojitusalasta n. 1 170 ha jää palautumaan luonnontilaan.

Kongas on keskiboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä, ja suoaluejaossa se kuuluu Pohjanmaan-Kainuun aapasoihin.Maisemaltaan se on Kainuun vaarajakson ja Pohjanmaan lakeuden välistä vaihettumisvyöhykettä. Metsistä 90 % onmänty- tai mäntysekametsiä, mikä johtuu suurelta osin seudun karuudesta. Kivennäismailla lehtoja ja lehtomaisia kankaitaon vain 27 ha ja turvemaat mukaan lukienkin näitä kasvillisuusluokkia kertyy vain 902 ha.

Luontokohteita on 1 287 ha, jotka kattavat 2,6 % talousmetsien pinta-alasta. Eniten pinta-alaa on puronvarsimetsissäja seuraavaksi eniten aarniometsiköissä. Luontokohteista 167 ha on luokiteltu metsälain tarkoittamiksi arvokkaiksielinympäristöiksi. Nämä ovat 0,3 % talousmetsien pinta-alasta. Ennallistettaviksi on esitetty pari ojitusten pilaamaalähdettä. Uhanalaisten lajien esiintymiä on tiedossa vain talous- ja virkistysmetsistä ja niissä on pinta-alaa yhteensä238 ha. Lajeille on esitetty myös uusi, IUCN:n kriteerien mukainen uhanalaisuusluokka.

Suunnitelma-alueella on neljä a-aluetta, yhteispinta-alaltaan 1 690 ha, josta 767 ha on metsämaata. A-alueiden metsämaastatalouskäytössä on 25 %, rajoitetussa talouskäytössä (riista- ja maisemakohteissa sekä mäntyvaltaisissa ekologisissakäytävissä) 17 % ja kokonaan talouskäytön ulkopuolella 58 %.

Riista- ja maisemakohteita on 2 355 ha eli 4,9 % suunnitelma-alueen pinta-alasta. Riistakohteista pääosa on metsonsoidinpaikkoja, joista vain harvoista on soidinkeskus tiedossa. Näiden rajaukset tarkentuvat tulevina vuosina lisätiedonmyötä. Ekologisen yhteyden koodia käytettiin vain Saarijärven vanhojen metsien suojelualueen ja Liperinsuon a-alueenvälisille jokivarsimetsille. Kaikkiaan luonto- ja muut erityiskohteet kattavat suunnitelma-alueen talousmetsienmetsämaasta 8,9 % ja metsämaan kuutiomäärästä 13,8 %.

Suunnitelmassa on asetettu metsien rakenteelle seuraavia tavoitteita. Vanhojen metsien osuuden (puusto yli 120-vuotiasta) tulee olla suunnitelmakauden lopulla n. 7 % (2 270 ha) suunnitelma-alueen metsämaan alasta. Lehtipuuvaltaistenmetsien tavoiteosuus on 6 % talous- ja virkistysmetsien metsämaasta. Talousmetsien lahopuumäärän lisäämiseksija lahopuujatkumon turvaamiseksi säästöpuita jätetään uudistusaloille 5-10 m 3 hehtaarille; luontokohteidenläheisyyteen 7-10 m 3 . Metsänhoidollisia kulotuksia tehdään 2-3 vuoden välein siten, että vuosittainen 5 hehtaarin tavoitetäyttyy.

Luontoarvojen huomioimisen taloudelliset vaikutukset ovat ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella suurimmillaan,noin 8 %. Seuraavilla 10-vuotisjaksoilla vaikutus pienenee tasaisesti.

Päivitetty 11.09.2012

Saatavissa painettuna

Hinta: 8 €

Tiedustelut ja tilaukset