Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Kontortan viljely onnistunut kohtuullisesti - käytöllä ei metsätaloudellista merkitystä


Tekijä: Ari Timo

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 1997

3/1997


Ulkoasu: 4 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1239-114X

Tiivistelmä:

Tutkimuksessa selvitettiin talousmetsiin viljeltyjen kontortakuvioiden nykytilaa. Inventointikohteet valittiin ennakkokyselyyn perustuvasta aineistosta niistä kuvoista, joissa pääpuulajina oli kontorta. Hyväksyttyjä inventointikohteita kertyi 53 kpl. Luontaisesti syntyneet muiden puulajien taimet mukaan lukien taimien kokonaismäärä inventointikohteissa oli kesimäärin runsaat 8 000 kpl/ha. Kasvatuskelpoisia kontortan taimia oli Etelä-Suomessa keskimäärin 1 241 kpl/ha ja Pohjois-Suomessa keskimärin 1 484 kpl/ha. Kummallakin alueella täydentämiä kasvatuskelpoisia taimia oli runsaasti. Kaikkiaan kasvatuskelpoisia taimia oli Etelä-Suomessa 2 127 kpl/ha ja Pohjois-Suomessa 2 953 kpl/ha. Kontortan elossaoloprosentti oli karummilla kasvupaikoilla jonkin verran rehevämpiä kasvupaikkatyyppejä korkeampi.Kontortaa on viljelty valtion mailla ainakin 1940-luvulta lähtien. Kontortan viljelyhuippu kohdistuu 1980-luvulle, jolloin sitä viljeltiin talouskäytän noin 1000 ha eri puolilla Suomea. Valtaosa viljeltiin Oulun ja Lapin lääniin. 1990-luvulla viljelymäärät ovat pudonneet lähes olemattomiin.

Päivitetty 11.09.2012

Saatavissa painettuna

Hinta: 0 €

Tiedustelut ja tilaukset