Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön
Painos loppunut

Kurjenrahkan kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma


Tekijä: Metsähallitus

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2006

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 1


Ulkoasu: 68 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1796-2943

ISBN: 952-446-470-5 (painettu), 952-446-471-3 (pdf)

Tiivistelmä:

Kurjenrahkan kansallispuisto perustettiin 1.1.1998. Se muodostuu kolmesta erillisestä osasta: Kurjenrahkan ja Lammenrahkan suurista keidassoista, joiden välissä on Savojärvi, Pukkipalon Lakjärvenrahkan ja Laidassuon suo- ja metsäalueista sekä Vajosuosta reunametsineen. Kansallispuisto sijaitsee yhdeksän kunnan alueella. Nämä kunnat ovat Yläne, Pöytyä, Aura, Turku, Vahto, Masku, Nousiainen, Mynämäki ja Lemu. Kansallispuiston pinta-ala on suunnitelman laatimisen ajankohtana 2625 ha. Kurjenrahkan kansallispuisto muodostaa pääosan samannimisestä Natura 2000 -alueesta, jonka pinta-ala on 3093 ha.

Kansallispuistoon kuuluvat Varsinais-Suomen laajimmat vielä luonnontilaiset suot ja näitä ympäröivät metsät. Metsissä on jäljellä edustavia vanhan metsän alueita. Kansallispuistossa asuu vakituisesti yksi uhanalainen nisäkäs, kaksi uhanalaista lintua ja yksi uhanalainen kääpä.

Kurjenrahkan kansallispuiston hoidon tavoitteet ovat:

  1. Laajojen soiden säilyttäminen luonnontilaisina ja muuttuneiden soiden ennallistaminen 
  2. Vanhojen metsien säilyttäminen ja entisten talousmetsien palauttaminen luonnontilaisen kaltaisiksi
  3. Harvinaisen ja uhanalaisen eliölajiston suojelu
  4. Retkeilypalvelujen kehittäminen
  5. Luonto-opetuksen mahdollisuuksien lisääminen

Kansallispuisto on jaettu syrjä-, virkistyskäyttö ja rajoitusvyöhykkeisiin. Viimeksi mainittuja on puistossa neljä: Lammenrahkan rajoitusvyöhyke Yläneellä (liikkumiskielto 15.2.-15.7.), Kurjenrahkan länsiosan rajoitusvyöhyke (liikkumiskielto 15.4.-15.7.). Vajosuon rajoitusvyöhyke (liikkumiskielto 15.4.-15.7.), Laidassuon-Lakjärven rajoitusvyöhyke (liikkumiskielto 15.2.-15.7.)

Suurimmassa osassa kansallispuistoa on liikkuminen vapaata, joskin reiteillä pysyminen on suositeltavaa. Puistossa on kuusi eri reittiä tai pidemmän reitin osaa. Näitä ovat: Kuhankuonon kautta länteen kulkeva reitti, Pukkipalon reitti, Suokullan reitti, Kuhankuonon lyhyt lenkki, Valkiaissaarenrahkan reitti, Savojärven kiertävä reitti

Vuodelta 1381 on säilynyt varhaisin tieto Kuhankuonon rajapaikasta. Se on ollut tärkeä rajapaikka yli 600 vuoden ajan ja on tänäkin päivänä kansallispuiston suosituin nähtävyyskohde. Kansallispuistossa on arvioitu olleen vuonna 2001 noin 20 000 käyntiä. Kansallispuiston portti rakennetaan kantatien 204 varteen, josta on myös suora pääsy retkeilyreiteille. Puistoon rakennetaan Savojärven etelärannalle Kurjenpesä-niminen luontotupa. Tämän lisäksi laavu- ja tulipaikkoja lisätään sekä puistoon kunnostetaan kolme varaustupaa. Kurjenpesän ja Kuhankuonon palveluvarustus toteutetaan siten, että sitä voidaan käyttää myös pyörätuolilla.

Tämän suunnitelman mukaiset Kurjenrahkan kansallispuiston rakentamisinvestoinnit ovat noin 613 000 € ja vuotuiset käyttökustannukset noin 45 000 €. Puiston hoidon vuosittainen työpanos on arviolta noin 6 henkilötyökuukautta. Kansallispuiston toteuttamisella suunnitellulla tavalla ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia alueen arvokkaaseen luontoon. Vaikutuksia tullaan kuitenkin seuraamaan ns. LAC-järjestelmällä.

Päivitetty 10.04.2015
c1

Sähköinen julkaisu:

c1.pdf (2.4 MB)