Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Kuukkeli Etelä-Suomessa - kannan tila ja valtionmaiden merkitys lajin säilymiselle


Tekijä: Pihlajaniemi Mari

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2006

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 158


Ulkoasu: 99 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-6549

ISBN: 952-446-519-1 (painettu), 952-446-520-5 (pdf)

Tiivistelmä:

Tämän työn tarkoituksena on koota yhteen olemassa oleva tieto kuukkelista ja sen esiintymisestä Etelä-Suomessa. Lintutieteelliset yhdistykset ja harrastajat ovat tehneet arvokasta työtä ja keränneet tietoja kuukkelin esiintymisestä ja kannasta monin paikoin Etelä-Suomessa. Kuitenkin Etelä-Suomessa on myös paljon alueita, joiden kuukkelitilanne tunnetaan puutteellisesti. Tähän työhön on lukuisten yksityisten ihmisten ja yhdistysten avustuksella kerätty mahdollisimman laajalti kaikki havainnot, mitä Etelä-Suomen kuukkeleista on saatavilla. Havainnot on kerätty lintuyhdistysten jäsenlehdistä, lintuyhdistysten havaintoarkistoista, rengastustoimistosta, Suomen ympäristökeskuksen IBA-laskentatiedoista, Metsähallituksen linjalaskentatiedoista ja yksittäisiltä lintuharrastajilta.

Saamassani aineistossa havaintojen määrä vaihtelee huomattavasti eri alueiden välillä. Kuukkelialueiden osuuksissa valtion mailla ja suojelualueilla oli suuria eroja maakuntien välillä. Osittain nämä erot ovat todellisia, mutta osittain ne johtuvat myös eroista havainnointitehokkuudessa. Tulokset kertovatkin vain siitä, missä kuukkeleita on tavattu. Niiden perusteella ei voi tehdä minkäänlaista kanta-arviota tai asettaa eri alueita tärkeysjärjestykseen. Aineistosta voi myös päätellä, mitkä populaatiot ovat ns. pysyviä tai millä alueella on vahva kanta. Koska satunnaisten havaintojen määrä selvityksessä on niin suuri, saattaa olla, että etenkin alueilla, missä retkeillään vain vähän, ovat monet pysyvätkin esiintymät saattaneet jäädä huomaamatta.

Eräs työn tavoitteista oli määritellä jonkinlainen raja, minkä yläpuolella kuukkeli on runsas ja minkä alapuolella kanta koostuu yksittäisistä erillään olevista populaatioista. Valitettavasti tämän rajan määrittely jäi puutteelliseksi johtuen havaintojen pienestä määrästä ja satunnaisesta luonteesta Etelä-Suomen pohjoisosissa, etenkin Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.

Saamieni havaintojen perusteella Etelä-Suomessa monet tärkeät kuukkelialueet sijaitsevat valtion mailla. Valtion maiden merkitys on todennäköisesti suurin Pohjois-Karjalassa. Etenkin Pohjois-Karjalan ja Kainuun rajalla kuukkelialueista valtaosa sijaitsee valtion mailla. Valtion maiden merkitys on suuri myös osissa Etelä-Savoa, Pirkanmaata, Pohjois-Savoa ja Keski-Suomea. Myös Pohjois-Pohjanmaan kuukkelihavainnoista suuri osa on tehty valtion mailla, mutta havaintoja on niin vähän, ettei valtionmaiden merkitystä voi luotettavasti arvioida. Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa kuukkelialueita näyttäisi olevan melko vähän valtion mailla.

Kuukkeleiden elinalueet ja leviämisreitit tulisi säilyttää kuukkelille sopivina esimerkiksi suojelualueiden, ekologisten käytävien, ympäristöarvometsien ja pidennetyn hakkuukierron avulla. Kuukkelin kannalta on tärkeää, että alueet säilyvät riittävän peitteisinä ja että niillä on runsaasti myös vanhoja puita, etenkin naavaisia kuusia.

Etelä-Suomen kuukkelikannasta täytyisi saada runsaasti lisätietoa, jotta laji voitaisiin ottaa paremmin huomioon metsäsuunnittelussa. Ensisijaisen tärkeää olisi selvittää pikaisesti lajin mahdolliset lähdepopulaatiot Etelä-Suomessa. Lisäksi tulisi ottaa selvää lajin leviämisreiteistä, niin pohjoisen ja etelän välillä kuin myös paikalliskantojen välillä. Tulevaisuudessa pitäisi selvittää, kuinka laajoja ekologisia käytäviä kuukkeli tarvitsee ja millaista metsää käytävän pitäisi olla. Koska kuukkeli liikkuu yleensä vain lyhyitä matkoja, pitäisi käytävällä olla säännöllisin välein sellaista metsää, jossa kuukkeli pystyy myös pesimään. Etenkin niiltä alueilta, joilta tietoja on ollut vähän saatavissa johtuen vähäisestä havainnoinnista (Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo ja myös Pohjois-Karjala), tulisi kannan koko ja populaatioiden nykytila selvittää tarkemmin. Nämä alueet ovat avainasemassa kuukkelin leviämisessä pohjoisilta alueilta etelään.

Päivitetty 15.03.2017
a158

Sähköinen julkaisu:

a158.pdf (2.6 MB)

Saatavissa painettuna

Hinta: 15 €

Tiedustelut ja tilaukset