Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Metsähallitus
Metsähallitus , Vantaa , 2008

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 39
Ulkoasu: 134 s.

Kieli: suomi

Muut kieliversiot: saame

ISSN-L: 1796-2943
ISBN: 978-952-446-604-2 (painettu), 978-952-446-605-9 (pdf)

Tiivistelmä:

Erämaalain (62/1991) mukaisesti Metsähallitus on laatinut Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman, jolla pyritään alueen erämaaluonteen säilyttämiseen, luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin turvaamiseen sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseen.

Erämaa-alueen hoidon ja käytön seurantaan esitetään pysyviksi tarkoitettujen päätösten sijaan pysyvää prosessia. Tämä tarkoittaa sitä, että suunnitelma tulee tarkistaa 10–15 vuoden välein tai useamminkin ja tämän tarkistuksen tulee tapahtua osallistavan suunnittelun periaatteella. Kuitenkin suunnitelman päälinjat – kuten esimerkiksi vyöhykkeistäminen ja siihen perustuva maankäytön ohjaus – on tarkoitettu mahdollisimman pysyviksi päätöksiksi.

Käsivarren erämaa-alue on Suomen toiseksi suurin lakisääteinen erämaa-alue, pinta-alaltaan lähes 220 000 ha. Sekä luontonsa että kulttuurinsa puolesta Käsivarsi on ainutlaatuinen osa Suomea. Alueen luoteisosan suurtunturit ovat Suomessa ainoa alue, joka kuuluu Skandinavian vuoriston vedenjakajaan, Köli-vuoristoon. Lähes kaikki Suomen yli 1 000 metriä korkeat tunturien laet sijaitsevat Käsivarren erämaa-alueella.

Virkistyskäyttö on erämaa-alueen nuorin maankäyttömuoto, mutta Suomen muihin erämaihin verrattuna retkeilijät löysivät Käsivarren jo suhteellisen varhain. Edelleen Käsivarren erämaa-alue on retkeilijöiden ja matkailijoiden keskuudessa suosituin Suomen lakisääteisistä erämaista, sillä sinne tehdään vuosittain useita tuhansia käyntejä. Erämaassa on yksi kesäaikainen merkitty retkeilyreitti, Kalottireitti, jonka kokonaispituus on 800 km. Erämaassa reitti kulkee noin 40 km:n matkan. Hetasta Kilpisjärvelle kulkeva 180 km:n pituinen moottorikelkkaura kulkee erämaa-alueella noin 50 km. Toinen 40 km:n merkitty kelkkaura kulkee Saarikoskelta Raittijärvelle.

Käsivarren erämaa on tietön, muttei asumaton. Erämaan sisällä on Raittijärven kylä, jossa osa perheistä asuu edelleen lähes ympärivuotisesti. Lisäksi alueella on paliskunnan paimentopaikkoja sekä tukikohtia poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen tarpeisiin. Yksityismaita ei alueen sisällä ole.

Käsivarren erämaa kuuluu kokonaisuudessaan Käsivarren paliskunnan porolaidunnusalueeseen. Alueen suurimmilla järvillä harjoitetaan kotitarvekalastusta. Lisäksi kalastus on merkittävä osa elinkeinokokonaisuutta alueen luontaiselinkeinojen harjoittajille.

Metsästys on osa paikallista elämäntapaa ja kulttuuria. Riekko on alueen ainoa metsästettävä kanalintu, ja sitä pyydetään myös perinteiseen tapaan ansoilla.

Lisätietoja:

Julkaistu myös pohjoissaameksi Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána (Sarja C 40).

Lue lisää: Päivitetty 15.10.2013  
c39

Sähköinen julkaisu:

c39.pdf (5.8 MB )

Saatavissa painettuna

Hinta: 15.00 €

Tiedustelut ja tilaukset