Julkaistu ainoastaan pdf-muodossa

Lahopuun määrän kehitys ennallistamisen jälkeen Koloveden ja Liesjärven kansallispuistoissa vuosina 2006-2156

Heikkilä Pekka, Hokkanen Marja, Kotiaho Janne, Päivinen Jussi
Metsähallitus , Vantaa , 2008

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 174
Ulkoasu: 33 s.

Kieli: suomi

ISSN-L: 1235-6549
ISBN: 978-952-446-629-5 (pdf)

Tiivistelmä:

Lahopuu on keskeinen luonnontilaisen metsän rakennetekijä. Lahoava puu on orgaanisen aineen sekä ravinteiden varasto ja merkittävä tekijä niiden kierrossa metsäekosysteemissä. Lahopuusta riippuvaisiksi saproksyyleiksi lajeiksi on arvioitu 20–25 % kaikista metsälajeistamme eli 4 000–5 000 lajia. Suomessa luonnontilaisissa metsissä lahopuuta on yleensä 70–120 m3/ha, kun metsätalouden piirissä olevissa metsissä lahopuuta on keskimäärin vain 2,5 m3/ha. Suojelualueiden metsissä lahopuuta on keskimäärin 10,4 m3/ha, koska ne koostuvat pääosin äskettäin metsätalouden piirissä olleista metsistä. Alhaisen määrän lisäksi lahopuu on Etelä-Suomen metsissä laadultaan yksipuolista ja luontaiset tai luontaisen kaltaiset metsät ovat pienialaisia ja sijaitsevat pirstoutuneessa maisemassa. Suojelualueiden metsiä ennallistamalla pyritään nopeuttamaan metsien luonnontilaisten piirteiden ja prosessien kehittymistä, mm. lisäämällä lahopuuta keinotekoisesti. Suojelualueille on asetettu tavoitteeksi keskimäärin 30 m3 lahopuuta hehtaarilla 20 vuoden kuluessa.

Tutkimuksessa selvitettiin Koloveden ja Liesjärven kansallispuistojen lahopuun määrän kehitys ennallistamistoimenpiteiden jälkeen. Alueille esitetään ennuste lahopuun määrän kehittymiselle vuoteen 2156 saakka. Tarkasteluun otettiin alueiden metsämaakuviot. Lahopuun määrä ennusteessa perustuu alueilta vuosina 2003 ja 2004 mitatun kuolleen ja elävän puuston määriin ja ominaisuuksiin sekä MELA-ohjelmistolla tehtyyn simulaatioon. Lahoamisen eteneminen laskettiin yksinkertaisella mallilla, jossa puulajeilla on ominaislahoamisnopeudet. Lisäksi ennusteen laatimista varten selvitettiin ennallistamistoimenpitein vahingoitettujen puiden kuolleisuus puulajeittain mittaamalla kesän 2006 aikana seitsemältä suojelualueelta vuosina 1998–2005 vahingoitettuja puita.

Koloveden kansallispuiston metsämaalla lahopuun määrä nousee tarkastelujaksolla 2006–2156 nykyisestä 8 m3:sta 60–82 m3:iin hehtaarilla ja Liesjärvellä vastaavasti 9m3:sta 70–102 m3:iin hehtaarilla. Ennallistamisen vaikutus lahopuun määrään aluetasolla on vähäinen pienten toimenpidealojen ja puumäärän takia. Ennallistetulla pinta-alalla lahopuun määrä nousee kuitenkin yli 20 m3:iin hehtaarilla. Taso ei merkittävästi laske toimenpiteen jälkeen, koska luonnonpoistuma ylittää pian lahoamisprosessissa poistuvan määrän. Ennallistamisella on siten paikallinen vaikutus lahopuun määrään, mutta suojelualuetasolla tavoitetta 30 m3/ha ei saavuteta 20 vuoden kuluessa.

Päivitetty 06.06.2012  
a174

Sähköinen julkaisu:

a174.pdf (1.6 MB )