Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Leivonmäen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma


Tekijä: Metsähallitus

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2009

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 55


Ulkoasu: 114 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1796-2943

ISBN: 978-952-446-701-8 (painettu), 978-952-446-702-5 (pdf)

Tiivistelmä:

1.3.2003 perustettu Leivonmäen kansallispuisto on kooltaan 2 992 ha. Eteläisessä Keski-Suomessa Leivonmäen kunnassa sijaitseva kansallispuisto on monipuolinen suo- ja metsäluonnon kokonaisuus, johon kuuluu myös maisemallisesti arvokkaita harjualueita sekä lukuisia pienvesistöjä ja ranta-alueita. Puisto on osa Haapasuo–Syysniemi–Rutajärvi–Kivijärvi-Natura 2000 -kohdetta (FI 0900074). Natura 2000 -alueen pinta-ala on 5 064 ha, josta pääosan muodostavat kansallispuisto ja 1 700 ha:n laajuinen Rutajärvi. Leivonmäen kansallispuiston alueella esiintyy 14 EU:n luonto­direktiivissä suojeltavaa luontotyyppiä. Alueelta on tavattu neljä luontodirektiivissä suojeltua eläinlajia ja 28 EU:n lintudirektiivissä suojeltua lintulajia sekä kaikkiaan 38 valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaista tai silmälläpidettävää eläin- ja kasvilajia. Suunnittelualueelta on löytynyt neljä kivikautista asuinpaikkaa – joista kaksi sijaitsee kansallispuistossa, sekä muun muassa ns. kaskiraunioita.

Leivonmäen kansallispuisto on perustettu Järvi-Suomen edustavan metsä-, harju-, suo- ja pienvesistöluonnon ja siellä esiintyvien eläin- ja kasvilajien suojelemiseksi sekä retkeilyä, opetusta ja tutkimusta varten. Kansallispuiston alueella sijaitsee useita luonnonsuojeluohjelmakohteita. Alue on erityisesti Jyvässeudun asukkaille merkittävä lähivirkistyskohde, mutta hyvän saavutettavuuden ja verrattain eteläisen sijainnin vuoksi sinne saapuu kävijöitä muualtakin Etelä-Suomesta. Tärkeimmät virkistyskäytön muodot alueella ovat retkeily, luonnon tarkkaileminen ja luontokuvaus sekä marjastus, sienestys ja kalastus.

Hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen kehittämistä koskevat strategiset linjaukset sekä raamit käytännön luonnonhoito- ja käyttöratkaisujen toteuttamiseen. Kansallispuiston tärkein suojelutavoite on säilyttää kattava otos keskisuomalaista luontoa, jossa ovat edustettuina laajat, yhtenäiset suo- ja metsäalueet, maisemallisesti arvokas harjualue sekä lukuisat pienvesistöt. Virkistyskäytön tavoitteena on luoda kansallispuistosta ja lähialueen luontokohteista – kuten Vaarunvuorten luonnonsuojelualueesta ja Päijänteen alueen luontokohteista – vetovoimainen virkistyskäytön kokonaisuus, joka palvelee ensisijaisesti paikallisten ja Jyvässeudun asukkaiden lähi­virkistys­kohteena. Kansallis­puiston palvelujen kehittämisen tavoitteena on myös luoda ja parantaa alueeseen tukeutuvan luontomatkailun yritystoiminnan edellytyksiä. Opetuskäytön ja ympäristökasvatuksen tavoitteena on kansallispuiston tunnettuuden lisääminen erityisesti lähiympäristön kouluissa ja oppilaitoksissa sekä luonto-opetuksen ja ympäristökasvatuksen edistäminen yhteistyössä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa.

Suunnittelualueen käyttöä ohjataan vyöhykejaolla. Alue on jaettu virkistysvyöhykkeeseen (725 ha), syrjävyöhykkeeseen (4 071 ha) ja rajoitusvyöhykkeeseen (617 ha). Kansallispuiston palveluvarustus on mitoitettu 15 000 vuosittaiselle kävijälle.

Hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetään toimet luonnon- ja kulttuuriympäristöjen suojelun ja alueen virkistys- ja luontomatkailukäytön kehittämiselle sekä arvio suunnitelman toteuttamisen ekologisista, sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista. Tämä suunnitelma ei todennäköisesti merkittävästi heikennä suunnittelualueen Natura 2000 -kohteen suojeluperusteina olevia luonnonarvoja. Kansallispuiston hallinnasta ja hoidosta vastaa Metsähallitus.

Lue lisää:
Päivitetty 15.10.2013
c55

Sähköinen julkaisu:

c55.pdf (4.7 MB)

Saatavissa painettuna

Hinta: 15 €

Tiedustelut ja tilaukset