Liesjärven kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma

Metsähallitus
Metsähallitus , Vantaa , 2009

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 52
Ulkoasu: 84 s.

Kieli: suomi

ISSN-L: 1796-2943
ISBN: 978-952-446-695-0 (painettu), 978-952-446-696-7 (pdf)

Tiivistelmä:

Liesjärven kansallispuisto perustettiin vuonna 1956, jolloin sen pinta-ala oli 150 ha. Tämän jälkeen kansallispuistoa laajennettiin vuonna 1981 noin 630 ha:iin. Vuonna 2005 kansallispuisto laajeni merkittävästi, noin 1 530 ha:lla. Nykyisin puiston kokonaispinta-ala on noin 2 109 ha ja se koostuu useasta erillisestä lohkosta. Kansallispuistosta valtaosa on Liesjärven Natura 2000 -aluetta, ja Tervalamminsuon Natura 2000 -alue sisältyy kansallispuistoon.

Kansallispuiston tärkeimmät arvot suojelun ja käytön kannalta ovat sokkeloinen järvimaisema ja suuri luonnontilaisten rantojen määrä, lajiston suojelun kannalta arvokkaat vanhat metsät, luonnontilaiset metsä- ja suoalueet sekä monipuolinen linnusto. Kansallispuisto on merkittävä kulttuuriperinnön suojelukohde. Korteniemen vanha metsänvartijatila toimii elävänä perinnetilana kesäisin, ja kansallispuiston alueelta tunnetaan neljä kivikautista asuinpaikkaa.

Kansallispuiston runkosuunnitelmat ovat vuosilta 1978 ja 1985, ja järjestyssääntö vuodelta 1985. Vuoden 1985 runkosuunnitelma on pääosin toteutunut, mutta sen uusiminen on tullut ajankohtaiseksi kansallispuiston huomattavan laajenemisen myötä. Korteniemen perinnetilan hoidossa ja käytössä noudatetaan vuodelta 1998 olevaa Korteniemen metsänvartijatilan erityissuunnitelmaa. Kansallispuiston ennallistamistoimia jatketaan vuoden 2005 ennallistamissuunnitelman mukaisesti.

Liesjärven kansallispuiston hoidon ja käytön tavoitteet ovat:

  • Luonnonarvot säilyvät ja luonnontilaisuus lisääntyy mm. ennallistamisen kautta.
  • Jokamiesretkeilyä edistetään keskittämällä sitä tietyille alueille.
  • Kansallispuisto tarjoaa hyvät edellytykset luonnonarvot huomioon ottavalle luontomatkailulle.
  • Opastusta ja reitistöä kehitetään siten, että Hämeen järviylängön luontokohteet muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jonka keskuksena on Hämeen luontokeskus.
  • Mahdollisimman laajoja rauhallisia osia säilyy tulevaisuuteen käytöstä huolimatta.
  • Korteniemen perinnetila on toiminnallinen nähtävyys.
  • Esihistoriallisten kohteiden säilyminen pyritään turvaamaan.
  • Kansallispuiston käyttö ei haittaa paikallisten asukkaiden elämää.

Liesjärven kansallispuisto on jaettu syrjä-, virkistys-, kulttuuri- ja rajoitusvyöhykkeisiin. Rajoitusvyöhyke käsittää linnuston kannalta tärkeitä saaria ja Tervalamminsuon suoalueen, joilla liikkuminen on kielletty 15.4.–15.7. Kansallispuiston virkistyskäyttö keskittyy pääasiassa kahdelle alueelle: Peukaloisen ja Korteniemen alueille. Kansallispuiston palveluvarustusta täydennetään mm. lisäämällä yöpymismahdollisuuksia maastossa ja opastustauluja sekä rakentamalla sisääntuloteiden yhteyteen kansallispuiston portit. Uusia polkuja ei juuri rakenneta.

Tämän suunnitelman mukaiset Liesjärven kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamiskustannukset ovat noin 127 100 euroa ja vuotuiset käyttökustannukset noin 25 000 euroa. Ennallistamisen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 113 000 euroa. Hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamisen vaikutusten arvioidaan parantavan kansallispuiston luonnonarvoja.

Lue lisää: Päivitetty 15.10.2013  
c52

Sähköinen julkaisu:

c52.pdf (3.7 MB )

Saatavissa painettuna

Hinta: 15.00 €

Tiedustelut ja tilaukset