Julkaistu ainoastaan pdf-muodossa

Liesjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2010

Tikkanen Riikka
Metsähallitus , Vantaa , 2011

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 155
Ulkoasu: 51 s.

Kieli: suomi

ISSN-L: 1235-8983
ISBN: 978-952-446-856-5 (pdf)

Tiivistelmä:

Vuonna 1956 perustettu Liesjärven kansallispuisto sijaitsee Hämeen järviylängöllä Etelä-Suomessa, Tammelan, Karkkilan ja Someron kunnissa. Kansallispuiston pinta-ala on noin 21 km².

Liesjärven kansallispuistossa tehtiin kesällä 2010 kävijätutkimus, jolla selvitettiin alueen kävijärakenne, kävijöiden harrastukset, käytön alueellinen ja ajallinen jakautuminen sekä kävijätyytyväisyys. Tutkimuksen tuloksia käytetään hyväksi kansallispuiston hoidon ja käytön suunnittelussa. Liesjärven kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma valmistui vuonna 2009.

Otantakausi oli neljän kuukauden mittainen, 23.5.–30.9.2010. Suurin osa kansallispuiston kävijöistä on Helsingistä, Espoosta tai lähialueen kunnista. Vastaajista 71 % oli päiväkävijöitä. Eniten vierailtiin Korteniemessä ja Kyynäränharjulla. Vastaajien keski-ikä oli noin 43 vuotta. Ulkomaalaisten osuus oli 7 %. Päiväkävijät viipyivät alueella keskimäärin kolme tuntia ja yöpyjät vajaan kaksi vuorokautta. Vastaajista 75 % ilmoitti saapuneensa alueelle 2–5 hengen seurueessa. Tärkeimpiä syitä vierailuun olivat luonnon kokeminen, maisemat ja rentoutuminen. Myös melusta ja saasteista pois pääseminen oli tärkeä puistovierailun syy. Suosituimmat harrastukset kansallispuiston alueella olivat kävely, luonnon tarkkailu ja maiseman katselu.

Kävijöiden odotukset täytti parhaiten luonnonympäristö. Palveluiden kohdalla oltiin tyytyväisimpiä Korteniemen perinnetilaan, maiseman vaihtelevuuteen ja yleiseen siisteyteen. Kokonaisuudessaan palveluiden määrään ja laatuun oltiin melko tyytyväisiä. Keskimäärin matkailijat arvioivat kuluttaneensa vierailunsa aikana 12 euroa. Alueella yöpyneet arvioivat kuluttaneensa 22 euroa ja päiväkävijät kuusi euroa. Kaikkiaan kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat tutkimusvuonna noin 315 000 euroa.

Päivitetty 21.06.2012  
b155

Sähköinen julkaisu:

b155.pdf (2.7 MB )