Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Linnansaaren kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma


Tekijä: Metsähallitus

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2010

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 77


Ulkoasu: 87 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1796-2943

ISBN: 978-952-446-795-7 (painettu), 978-952-446-796-4 (pdf)

Tiivistelmä:

Tämä hoito- ja käyttösuunnitelma on tehty Rantasalmen kunnassa sekä Savonlinnan ja Varkauden kaupungeissa sijaitsevan Linnansaaren kansallispuiston alueelle. Suunnitelma toimii myös Linnansaaren Natura 2000 -alueen (FI 0500002) hoito- ja käyttösuunnitelmana. Natura-alue on pinta-alaltaan 26 546 ha, josta kansallispuistoon kuuluu maa-alueita noin 3 800 ha ja vesiä noin 5 700 ha. Osallistavaa suunnittelutapaa noudattaen laadittu suunnitelma ohjaa Metsähallituksen toimintaa Linnansaaren kansallispuiston hoidossa ja käytössä.

Kansallispuiston tärkeimpiä luonnonsuojelullisia arvoja ovat luontotyypeistä lehdot, niityt ja kaskimetsät, runsaslahopuustoiset sekametsät sekä kalliometsät. Alue on Pihlajaveden jälkeen merkittävin saimaannorpan lisääntymisalue. Yksi Linnansaaren erityispiirteistä on erityisen tiheä sääksen pesimäkanta; myös alueen vesi- ja lokkilinnusto on monipuolista. Linnansaaren muita erityisarvoja ovat kulttuuriperintö, järviluonto ja saaristomaisemat sekä monipuoliset vesiretkeilymahdollisuudet.

Linnansaaren kansallispuiston tärkein käyntikohde on puiston pääsaari, jossa sijaitsevat mm. Sammakkoniemen leirintäalue, Linnansaaren torppa ja alueen tunnettu näköalapaikka Linnavuori. Linnansaaren torppa ympäristöineen on valtakunnallisesti arvokas perinnemaisema, jossa säilytetään ihmisen kaskiviljelykaudella aikaansaamaa maisemaa ja suojellaan siitä riippuvaisia lajeja. Alue onkin poikkeuksellisen hyvin säilynyt esimerkki 1900-luvun alun aikaisesta saaristoasutus- ja kaskiviljelykausien kulttuuriperinnöstä, maisemasta ja rakennuksista.

Hoito- ja käyttösuunnitelmassa sovitetaan yhteen alueen luonnonsuojelun, virkistyskäytön ja luontomatkailun sekä tutkimuksen ja opetuksen tavoitteet ja tarpeet. Vyöhykejaon avulla toteutettava toimintojen ohjaaminen eri tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla on yksi tärkeimmistä keinoista ohjata kansallispuiston käyttöä.

Virkistyskäyttöä ohjataan siten, että alueen vetovoimatekijät säilyvät eikä siellä liikkuminen haitallisessa määrin kuluta luontoa tai häiritse lajistoa. Suunnittelualue on saimaannorpan esiintymisen ydinaluetta, joten erityistä huomiota on kiinnitetty talviaikaisen käytön ohjaamiseen norpan pesimärauhan turvaavalla tavalla. Lehtoja, kallioluontotyyppejä, kaskiviljelykauden muovaamia lehtimetsiä ja perinneympäristöjä hoidetaan niin, että niiden rakennepiirteet sekä edellytykset säilyttää niille ominainen lajisto pysyvät yllä. Linnansaaren torpan kulttuuri­historiallisen ympäristön säilyttäminen on edelleen yksi kansallispuiston hoidon päätavoitteista.

Kansallispuiston palveluja ja toimintoja kehitetään sekä omatoimisten vesilläliikkujien että reittiliikennettä käyttävien päiväkävijöiden näkökulmasta. Talvikäytössä suositaan päiväretkiä ja ohjataan kävijät liikkumaan pääasiassa merkityillä reiteillä.

Linnansaaren kansallispuiston kehittämisen myötä alueen vetovoima matkailukohteena kasvaa, mikä lisää myös sen paikallistaloudellista vaikuttavuutta.

Lue lisää:
Päivitetty 15.10.2013
c77

Sähköinen julkaisu:

c77.pdf (6.5 MB)

Saatavissa painettuna

Hinta: 15 €

Tiedustelut ja tilaukset