Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Linnansaaren kansallispuiston kasvillisuus


Tekijä: Suikki Anneli

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 1999

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 106


Ulkoasu: 51 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-6549

ISBN: 952-446-155-2 (painettu)

Tiivistelmä:

Linnansaaren kansallispuiston kasvillisuudesta on tehty useita osatutkimuksia. Puiston pääsaarelta Linnansaaresta tehtiin vuonna 1979 niittyjen kartoitus ja vuonna 1983 lehtokasvillisuuden kartoitus. Puiston muutamilta muilta isommilta saarilta on kuviotietoja ja pienemmiltä saarilta ja luodoilta lajistotietoja. Kesällä 1993 tehtiin pääsaarella kasvillisuuden kuviokartoitus. Sen pohjana olivat 1:10 000 ilmakuvat, joilta aluksi rajattiin metsätyyppikuvioiden rajat. Maastossa kuvioiden rajoja tarkistettiin ja kuvioita jaettiin osiin. Kultakin kuviolta kirjattiin ylös kasvillisuustyyppi sekä aluskasvillisuuden lajisto- ja puustotiedot. Lisäksi kiinnitettiin huomiota arvokkaisiin pienkohteisiin, kuten soistumiin, kalliojyrkänteisiin sekä palaneeseen puustoon, kääpiin, naavoihin ja luppoihin. Perinnemaisemakohteista täytettiin erillinen maastolomake.

Linnansaaren kansallispuistoa luonnehtivat toisaalta pienet kallioiset ja louhikkoiset männikkösaaret ja luodot toisaalta suurehkot, useamman metsätyypin kuvioimat saaret. Linnansaarelle ovat tyypillisiä saaren poikki luodekaakkosuunnassa kulkevat kallio- ja kivikkorinteet ja niiden välissä vuorottelevat rehevämmät lehto- ja korpi- juotit.

Linnansaaren pinta-alasta on lehtoja ja lehtomaisia kankaita noin 30 %, soita noin 4 %, avokallioita 2 % ja erilaisia perinnemaisemia 3 %. Noin 61 % saaren pinta-alasta on kangasmetsää. Yleisimmät kasvillisuustyypit ovat puolukka- ja mustikkatyypin kangas, käenkaali-oravanmarjatyypin lehto ja lehtomainen kangas.

Puiston puusto on melko nuorta. Metsiä on kaskettu ja hakattu. Metsiä luonnehtivat puuston yksikerroksisuus ja lahoavan puuston vähyys. Paikoin metsissä näkyvät myös laidunnuksen jäljet. Kasvilajisto kuvastaa saarten rehevää luonnetta. Lehtokasveja esiintyy yleisesti, ja myös muutamia valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisia lajeja tavataan. Muutamilla paikoilla tiheä istutettu alikasvoskuusikko varjostaa aluskasvillisuutta ja köyhdyttää lajistoa. Niityillä ja entisillä pelloilla kasvaa näille ympäristöille tyypillisiä, mutta nykyisin kasvillisuuden sulkeutumisen uhkaamia, harvinaistuvia lajeja.

Päivitetty 15.03.2017
a106

Sähköinen julkaisu:

a106.pdf (2.6 MB)

Saatavissa painettuna

Hinta: 0 €

Tiedustelut ja tilaukset