Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Linnansaaren kansallispuiston linnustoselvitys vuonna 2005


Tekijä: Sarvanne Hannu, Tanskanen Antti, Yrjölä Rauno

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2008

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 177


Ulkoasu: 47 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-6549

ISBN: 978-952-446-634-9 (pdf)

Tiivistelmä:

Linnansaaren kansallispuiston linnusto selvitettiin kesällä 2005 osana Euroopan unionin rahoittamaa hanketta BIRD – Wetlands, nature reserves and cultural landscapes for rural development. Selvitykseen kuului vesi- ja lokkilintujen laskentoja koko puiston alueella, viiden seuranta-alueen tarkempi kartoitus sekä maalintujen linjalaskentoja saarilla.

Linjalaskennoissa toistettiin vuonna 1987 lasketut linjat. Vuonna 2005 linjalaskentareiteillä havaittiin 63 lajia ja vuonna 1987 58 lajia. Linnuston tiheys oli vuonna 2005 pienempi (128,5 paria/km2) kuin vuonna 1987 (206,0 paria/km2). Kokonaistiheyden lasku johtui usean runsaslukuisen lajin tiheyden laskusta. Viiden runsaimman lajin (peippo, pajulintu, lehtokerttu, metsäkirvinen ja sirittäjä) tiheyden lasku selittää 80 % kokonaistiheyden laskusta. Suuri osa lajeista, joiden kannat olivat vuonna 2005 alhaisempia kuin vuonna 1987, kuuluivat elinympäristövaatimuksiltaan metsän yleislintuihin tai lehtimetsän lintuihin. Seuraavien lajien tiheydet olivat 2005 selvästi korkeampia kuin 1987: talitiainen, sinitiainen, hippiäinen, puukiipijä, mustarastas, pyy ja lehtokurppa.

Linnansaaren kansallispuiston vesi- ja lokkilinnusto selvitettiin venelaskentojen sekä pesälaskentojen avulla. Laskentareitit olivat samat kuin aiemmissa selvityksissä. Linnansaaren vesilinnustossa on tapahtunut jonkin verran muutoksia. Vuonna 2005 oli erityisesti kuikkia (59 paria), tukkakoskeloita (44 paria) ja isokoskeloita (58 paria) aiempiin laskentoihin verrattuna enemmän. Runsastuneita ovat myös telkkä ja sinisorsa. Lokkilintujen kannat ovat pysyneet suunnilleen samoina, poikkeuksena kalatiira, jonka parimäärä on kansallispuiston alueella kasvanut selvästi. Kansallislintumme laulujoutsen on valloittamassa myös Linnansaaren kansallispuiston, alueella havaittiin kahdeksan paria, joista ainakin kaksi oli pesiviä. Kansallispuiston tunnuslintu kalasääski on alueella runsas, kesällä 2005 todettiin ainakin 16 asuttua reviiriä.

Lokkilintujen poikastuotto oli vuonna 2005 pääsääntöisesti huono, ainoastaan kalatiiran pesintä onnistui. Pesinnän epäonnistumiseen vaikuttivat toukokuun rankkasateiden aiheuttama veden pinnan nousu, varislinnut sekä oletettavasti minkit. Virkistyskäytön ja retkeilyn ei havaittu aiheuttavan haittaa lokkilinnuille ainakaan viidellä tarkemmin seuratulla alueella.

Linnansaaren lintulajiston suojeluarvo on kasvanut. Erityisesti alueen vanhojen metsien linnusto on arvokasta. Seurantalinjoilla havaittiin vanhojen metsien lajeista mm. kulorastas, varpuspöllö ja pohjantikka sekä uhanalaisista lajeista valkoselkätikka. Suojelupistearvon kasvu osoittaa Linnansaaren kansallispuiston täyttävän tehtäväänsä uhanalaisten lajien suojelussa.

Päivitetty 6.06.2012
a177

Sähköinen julkaisu:

a177.pdf (3.5 MB)