Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalakantojen tila


Tekijä: Leinonen Kirsti, Mutenia Ahti

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2009

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 184


Ulkoasu: 32 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-6549

ISBN: 978-952-446-744-5 (painettu), 978-952-446-745-2 (pdf)

Tiivistelmä:

Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä ovat viime aikoina olleet ongelmina pienentyneet saaliit ja siikojen loisittuminen. Istutettu peledsiika (Coregonus peled) ja paikallinen vaellussiika (C. lavaretus) muodostavat tärkeän osan ammattikalastajien saaliista. Loisittuminen haittaa vaellussiian kaupallista käyttöä ja siikojen saaliskoot ovat pienentyneet.

Maa- ja metsätalousministeriö myönsi määrärahan vuoden 2008 elokuussa kalakantojen tilanseurantaan ja istutuksien lisäämiseen. Hankkeen tavoitteina oli 1) jatkaa jo aloitettuja peledsiikamerkintöjen, kalastus- ja saalistilastojen, siikojen kasvun ja loisten seuraamista sekä 2) tekojärvien kalalajikoostumuksen selvittäminen tutkimuksella. Lokalla on tehty havaintoja muikusta (Coregonus albula), ja tavoitteena oli 3) selvittää tämän mahdollisen muikun esiintyminen ja alkuperä. Hanke toteutettiin yhteistyössä RKTL:n, Metsähallituksen, Eviran, Sodankylän kunnan sekä Lokan ja Porttipahdan kalastusalueen kanssa.

Saaliiden pieneneminen johtuu tekojärvien pienentyneistä ravinnetasoista sekä suuresta särkien (Rutilus rutilus) osuudesta. Tekojärvien tuotannon vähenemisen myötä kilpailu ravinnosta on kovaa sekä lajinsisäisesti että lajien välillä. Suuri osa tuotannosta menee särkikantojen ylläpitoon. Särkiä on vesipuitedirektiivin mukaisen koeverkotuksen perusteella Lokalla jopa 70 % kalastosta. Porttipahdalla särkien osuus on 40 %.

Lokkilapamadon (Diphyllobothrium dendriticum), siian rakkoloision (Henneguya zschokkei) ja haukimadon (Triaenophorus crassus) loisimien siikojen osuudet ovat nousseet roimasti vuodesta 2007 vuoteen 2008. Vuonna 2008 jopa 90 % Lokan vaellussiioista ja 29 % peledsiioista oli haukimadon loisimia. Myös loisinfektion voimakkuus oli kasvanut.

Lokalla on muikun ja peledsiian risteymiä ja Porttipahdalta löytyi tutkimuksessa muikkua. Muikkua ei ole aiemmin tavattu tekojärvistä. Muikun alkuperästä ei ole tietoa, mutta se ei ole tullut järviin peledsiikaistutusten mukana.

Ravintokilpailun vähentämiseksi sekä peled- ja vaellussiikojen kasvun parantamiseksi tekojärviltä tulee poistaa runsaasti särkiä sekä vaellussiikoja. Peledsiikojen kasvu on heikentynyt ja niiden loisittuminen on pahentunut, joten istutuksista kannattaa pidättäytyä ainakin Lokalla. Istutuksista pitää päättää vuosittain kasvun ja loistilanteen perusteella. Kalastusta pitää ohjata monipuolisem­maksi, jolloin myös särkiä poistuu kalastosta. Peledsiikojen emokalastoon pitää hankkia uutta materiaalia, koska tällä hetkellä istutettavien peledsiikojen alleelivaihtelu on vähäistä.

Päivitetty 15.03.2017
a184

Sähköinen julkaisu:

a184.pdf (1.6 MB)

Saatavissa painettuna

Hinta: 0 €

Tiedustelut ja tilaukset