Luonnonsuojelu ja luontomatkailu paikallisväestön silmin - kyselytutkimus Kuusamossa ja Syötteen alueella

Rämet Jussi, Törn Anne, Tolvanen Anne, Siikamäki Pirkko
Metsähallitus , Vantaa , 2005

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 151
Ulkoasu: 48 s.

Kieli: suomi

ISSN-L: 1235-6549
ISBN: 952-446-459-4 (painettu), 952-446-460-8 (pdf)

Tiivistelmä:

Luonnonsuojelualueiden perustamisen lähtökohtana on arvokkaiden luontokohteiden suojelu. Luonnonsuojelualueiden ja erityisesti kansallispuistojen lähes koskematonta luontoa voidaan hyödyntää myös taloudellisiin tarpeisiin. Eräs esimerkki taloudellisesta käytöstä on luontomatkailu, jota kehittämällä on mahdollista korvata suojelusta luonnonvarojen talouskäytölle aiheutuvia rajoitteita. Lisääntyvät matkailijavirrat luovat kuitenkin paineita luonnonsuojelulle. Viime vuosikymmeninä matkailun kehittämistä ohjaaviksi tavoitteiksi ovat nousseet kestävyyden periaatteet. Näillä tarkoitetaan ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten ulottuvuuksien yhteensovittamista pitkällä aikavälillä.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan paikallisväestön asennoitumista luonnonvarojen kestävään käyttöön. Tarkoituksena on tuottaa tietoa paikallisille ja alueellisille toimijoille Kuusamon ja Syötteen alueen asukkaiden suhtautumisesta luonnonsuojeluun ja luontomatkailuun. Tutkimuksessa luodaan laaja-alainen yleiskuva paikallisväestön näkemyksistä asuinalueensa luonnonvarojen käyttöön, joten tuloksia voidaan hyödyntää eri organisaatioiden suunnitteluprosesseissa.Tutkimuksen aineisto kerättiin lähettämällä kyselylomake Kuusamon ja Syötteen alueen kotitalouksiin vuosina 2002-2003. Kuusamon vastaajien perusjoukko muodostuu jokaisesta Rukan sekä 200 satunnaisesti valitusta keskustan, Pohjois-Kuusamon ja Etelä-Kuusamon kotitaloudesta. Syötteen alueen kyselylomake lähetettiin puolestaan jokaiseen Syötekylän ja Sarajärven kotitalouteen. Kuusamon perusjoukon ja Syötteen kotitalouksien vastausprosentti oli noin kolmannes.

Kuusamon ja Syötteen alueen asukkaat suhtautuvat keskimäärin myönteisesti luonnonsuojeluun ja luontomatkailuun. Paikallisväestön asennoituminen luonnonvarojen hyödyntämiseen ei ole kuitenkaan yhdenmukainen, vaan heidän asennoitumisessaan on erotettavissa monia toisiinsa nähden vastakkaisiakin piirteitä. Suurin osa vastaajista suhtautui myönteisesti suojelualueisiin, sillä luonnonsuojelun koetaan auttavan säilyttämään arvokkaita luontoarvoja ja lisäävän alueen matkailullista vetovoimaa. Viimeksi mainittu tekijä näkyy matkailijoiden määrän ja matkailun aluetaloudellisten vaikutusten lisääntymisenä. Suojelun negatiivisten tekijöiden taustalla vaikuttaa puolestaan maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten heikkeneminen sekä riista- ja kalatalouden rajoitukset. Asukkaiden ja muiden sidosryhmien poikkeavat näkemykset voidaan sovittaa yhteen yhteishallinnan avulla. Tämän menetelmän avulla voidaan paikallisesti saavuttaa yhdessä hyväksytyt päämäärät luonnonvarojen kestävän käytön järjestämiseksi.

Paikallisväestön mielestä suojelualueiden samoin kuin heidän asuinalueensa matkailijamäärää voidaan lisätä, mutta matkailun on perustuttava ympäristöystävällisiin ja pienille kohderyhmille suunnattuihin matkailuaktiviteetteihin. Toiminta voi asukkaiden näkemysten mukaan koostua pääasiassa lihasvoimaan perustuvien laadukkaiden luontoelämysten, kuten patikoinnin, marjastuksen, sienestyksen, koiravaljakkoajelun ja maastohiihdon, tuotteistamisesta matkailijoille. Useimpiin edellä mainituista tuotteista on mahdollista liittää myös erilaisia liitännäispalveluita, kuten opastusta ja neuvontaa. Luonnonsuojelun ja luontomatkailun onnistunut yhteensovittaminen rohkaisee kriittisesti suojeluun asennoituvia henkilöitä muuttamaan näkemyksiään myönteisemmiksi.

Lisätietoja:

Syöte kansallispuisto (www.luontoon.fi)

Päivitetty 19.03.2018  
a151

Sähköinen julkaisu:

a151.pdf (1.4 MB )

Saatavissa painettuna

Hinta: 0.00 €

Tiedustelut ja tilaukset