Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen kävijätutkimus 2009


Tekijä: Meriruoho Anna

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2010

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 134


Ulkoasu: 50 s.


Kieli: suomi

Muut kieliversiot: ruotsi


ISSN-L: 1235-8983

ISBN: 978-952-446-775-9 (pdf)

Tiivistelmä:

Merenkurkun saariston maailmanperintöalue sijaitsee Korsnäsin, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyri-Maksamaan kuntien ja Vaasan kaupungin saaristoalueilla. Merenkurkun saaristo hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2006, ja se muodostaa Ruotsin Korkean Rannikon (Höga Kusten) kanssa yhteisen maailmanperintökohteen. Merenkurkun saaristo edustaa tyypillistä maankohoamisrannikkoa ja siellä on geologisesti arvokkaita jääkauden jälkeensä jättämiä moreeneja. Luonnolle on tyypillistä kivikkoisuus, karikkoisuus sekä matalat merenlahdet. Merenkurkun saaristossa on eläviä kyläyhteisöjä ja merkittäviä kulttuuriperintökohteita. Luontoarvojensa ohella Merenkurkun saaristolla on suuri merkitys paikallisten asukkaiden arkiympäristönä ja virkistysalueena.

Merenkurkun saariston maailmanperintöalueella tehtiin kesällä 2009 kävijätutkimus. Kävijätutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin ohjattuna kyselynä 1.7–30.9.2009. Kävijätutkimuksen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.

Vastaajista 65 % saapui Merenkurkun saariston maailmanperintöalueelle heinäkuussa. Suosituimpia vierailukohteita olivat Raippaluodon silta, Svedjehamn sekä Björköbyn ja Raippaluodon kylät. Vastaajien keski-ikä oli 45 vuotta. Ulkomaalaisten osuus vastaajista oli 9 %. Suomalaisia vierailijoita tuli alueelle eniten maailmanperintöalueen lähikunnista ja pääkaupunkiseudulta. Vastanneiden selvä enemmistö oli päiväkävijöitä. Päiväkävijät viipyivät alueella keskimäärin kolme tuntia ja yöpyjät noin kahdeksan vuorokautta. 59 % vastanneista oli vieraillut maailmanperintöalueella aiemminkin.

Tärkeimpiä syitä alueelle saapumiseen olivat maisemat, luonnon kokeminen, rentoutuminen ja yhdessäolo oman seurueen kanssa. Suosituimmat harrastukset maailmanperintöalueella olivat kävely, luonnon tarkkailu ja kahvilassa tai kioskilla käynti. Luonnon rauhasta nauttiminen ja rento lomailu oman perheen kesken painottuivat käynneissä.

Kävijöiden odotukset täytti parhaiten luonnonympäristö. Tyytyväisimpiä oltiin maiseman vaihteluun ja yleiseen siisteyteen. Kielteistä palautetta saivat eniten osakseen tienvarsien pysähdyspaikat ja erityistarpeiden riittämätön huomioon ottaminen (esim. liikuntaesteisten tarpeet). Kokonaisuudessaan palvelujen määrään ja laatuun oltiin tyytyväisiä.

Kävijätutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että maailmanperintöarvo tarjoaa vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia alueen palveluiden ja aktiviteettien kehittämiselle.

Lisätietoja:

Julkaistu myös ruotsinkielisenä Besökarundersökning på världsarvet Kvarkens skärgård 2009 (Sarja B 135).

Päivitetty 21.06.2012
b134

Sähköinen julkaisu:

b134.pdf (1.1 MB)