Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Otajärven vesi- ja rantalinnuston kehitys ja nykytila


Tekijä: Aalto Tapio

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 1997

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 83


Ulkoasu: 42 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-6549

ISBN: 952-446-044-0 (painettu)

Tiivistelmä:

Varsinais-Suomen luoteisosassa sijaitseva Otajärvi kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan. 1980-luvulla se luokiteltiin kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi. Järven pohjoisosaa uhkaa umpeenkasvu, jonka keskeisenä syynä pidetään ihmisen aiheuttamaa vedenpinnan laskua. Vesi- ja rantalinnuston muuttumista ja nykytilaa tarkastelen vuosien 1976, 1977, 1990 ja 1996 linnustoselvitysten perusteella. Nykytilaa valotan myös vertailemalla linnustoa aikanaan lähes Otajärven veroiseksi luokitellun Puurijärven linnustoon.

Selvimmät suuntaukset kannanmuutoksissa 1970-luvun lopulta 1990-luvulle ovat rantaniittyjä vaativien kahlaajien (taivaanvuohi, punajalkaviklo, liro) ja varpuslintujen (keltavästäräkki, pensastasku) väheneminen ja ruovikon varpuslintujen (ruoko- ja rytikerttunen) runsastuminen. Rantaniittylajien parimäärät ovat vähentyneet keskimäärin puoleen, kun taas kerttusten parimäärät ovat kaksinkertaistuneet. Pesimälinnustosta ovat hävinneet mustakurkku-uikku ja jouhisorsa. Uusia pesimälajeja ovat kaulushaikara, laulujoutsen, isokoskelo, luhtahuitti ja viiksitimali.

Järven linnusto on edelleen 1990-luvulla poikkeuksellisen runsas ja osittain reheville lintujärville epätyypillinenkin. Vesilinnuston pari- ja lajimäärät (11-13 lajia, 274-360 paria) ovat edelleen maamme parhaimpien lintujärvien tasoa. Ruskosuohaukan (4-5 paria) ja luhtakanan (13-22 paria) parimäärät ovat kansallista huipputasoa. Myös kurki (7-8 paria), härkälintu (35-44 paria) ja pikkulokki (10-55 paria) pesivät runsaina. Järven eri alueiden kuuluminen eri järvityyppeihin mahdollistaa kuikan pesimisen, mikä on poikkeuksellista perinteiselle lintujärvelle. Järven rantametsikön pesimälajistoon kuuluu valtakunnallisesti uhanalainen pyrstötiainen.

Otajärven merkitystä lintuvetenä arvioitiin myös laskemalla linnuston arvo uusien kosteikkojen linnuston suojeluarvo-ohjeiden perusteella. Nykypisteiden vertailu järven aikaisempaan tilanteeseen ja Puurijärven vastaavan arvoon viittaa, että Otajärven pesimälinnuston suojelullinen arvo ei ole olennaisesti muuttunut.

Suuri osa pesimälinnuista keskittyy järven rehevään pohjoisosaan. Muita tärkeitä pesimäalueita ovat Nuuski ja Ihodenjoen suu, jossa pesii mm. järven suurin härkälintuyhdyskunta.

Päivitetty 15.03.2017
a83

Sähköinen julkaisu:

a83.pdf (1.4 MB)

Saatavissa painettuna

Hinta: 0 €

Tiedustelut ja tilaukset