Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Paistunturin erämaa-alueen ja siihen liittyvien soidensuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelma


Tekijä: Metsähallitus

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2011

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 100


Ulkoasu: 186 s.


Kieli: suomi

Muut kieliversiot: sámegiella


ISSN-L: 1796-2943

ISBN: 978-952-446-871-8 (painettu), 978-952-446-872-5 (pdf)

Tiivistelmä:

Erämaalain (62/1991) mukaisesti Metsähallitus on laatinut Paistunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman, jolla pyritään alueen erämaaluonteen säilyttämiseen, luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin turvaamiseen sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseen. Paistunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman kanssa yhteisesti on laadittu erämaahan rajoittuvien soidensuojelualueiden sekä Luomusjoen alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet koskevat sekä erämaa-aluetta että suunnitelmaan sisällytettyjä muita alueita, ellei erikseen toisin mainita.

Suunnitelma perustuu lakeihin ja asetuksiin, alueen luonnon ja käytön perusselvityksiin, maastokäynteihin, sidosryhmien esittämiin näkemyksiin, neuvotteluihin saamelaiskäräjien kanssa sekä paikallisen väestön tietoihin ja palautteeseen.

Paistunturin erämaa-alue on Suomen erämaista neljänneksi suurin, pinta-alaltaan noin 157 000 ha. Paistunturin erämaa ja sen sisään jäävä Kevon luonnonpuisto sekä niihin rajoittuvat soidensuojelualueet muodostavat yhdessä lähes 238 000 ha:n kokonaisuuden. Koko alue kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen.

Paistunturin erämaa on luontaiselinkeinojen harjoittajille ja muille paikkakuntalaisille tärkeä poronhoito-, metsästys-, kalastus-, hillastus- ja virkistysalue. Alue kuuluu pääosin Paistunturin paliskunnan sekä osin Muddusjärven, Kaldoaivin ja Muotkatunturin paliskuntien poronhoitoalueisiin. Riekonpyynnillä on suuri merkitys paikalliselle väestölle. Riekkoa pyydetään alueella myös perinteiseen tapaan ansoilla.

Retkeily painottuu alueella erämaan ulkopuolelle, Kevon luonnonpuistoon. Kevon retkeilyreitille kuljetaan erämaa-alueen kautta, ja osa kulusta suuntautuu myös merkittyjen reittien ulkopuolelle erämaahan. Utsjoen lähellä, osin erämaassa sijaitseva Kuoppilasjärven alue on myös suosittu retkeilykohde.

Suunnitelmassa ei ole esitetty merkittäviä uusien retkeilyn rakenteiden tai reittien lisäyksiä.

Lisätietoja:

Julkaistu myös pohjoissaameksi Báišduoddara meahcceguovlu ja dasa guoskevaš jekkiidsuodjalanguovlluid dikšun- ja geavahanplána (Sarja C 107).

Päivitetty 4.2.2021

Saatavissa painettuna

Hinta: 15 €

Tiedustelut ja tilaukset